Haku
EN
FI | EN

 

Ajankohtaista

Suomen tuulivoimalat ovat samaa kokoluokkaa kuin muualla Euroopassa

15.2.2017

Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) kävi läpi viiden eniten Suomeen tuulivoimaloita toimittaneen voimalavalmistajan referenssilistat, ja lopputulos on selvä: Suomeen rakennetaan samanlaisia tuulivoimaloita kuin muille vastaaville tuulialueille Euroopassa. Näillä alueilla parhaiten sähköä tuottavat voimalat, joissa on korkeat tornit ja pitkät lavat. Suomeen rakennetuista voimaloista vain viisi prosenttia on teholtaan yli 4 MW.

Viiden Suomeen eniten voimaloita toimittaneen valmistajan 3 MW ja sitä suuremmista tuulivoimaloista 97 prosenttia on asennettu muualle Eurooppaan. Vain kolme prosenttia kyseessä olevan kokoluokan voimaloista on asennettu Suomeen. Suomeen asennetuista 552 tuulivoimalasta 63 prosenttia on teholtaan 3 MW tai enemmän. Ainoastaan viisi prosenttia Suomeen rakennetuista voimaloista on teholtaan yli 4 MW.

STY selvitti myös kahden sekä Suomessa, että Saksassa toimivan saksalaisen hankekehittäjän rakentamien voimaloiden kokojakauman. Yritysten Saksaan rakentamista 432 voimalasta 41 prosenttia on teholtaan 3 MW tai yli.

 ”Väitteet siitä, että Suomeen rakennettavat tuulivoimalat olisivat suurempia kuin muualla Euroopassa, ovat yksinkertaisesti virheellisiä. Suomeen rakennetaan täysin samanlaisia voimaloita kuin muille vastaaville alueille esimerkiksi Ruotsiin, Baltiaan ja Saksaan. Jokainen voimalatyyppi vaatii paljon suunnittelua ja sertifiointeja. On selvää, että ei yhtä pientä markkinaa varten kannata suunnitella omaa voimalatyyppiä”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Tekniikan kehittyessä korkeammat voimalat mahdollistavat tuulivoiman tehokkaamman hyödyntämisen sisämaassa. Saksassa tuulivoimaloiden napakorkeus – eli korkeus, missä lavat kiinnittyvät konehuoneeseen – on viime vuosina vaihdellut 91 – 164 metrin välillä. Tyypillinen tornikorkeus Saksassa on parin viime vuoden aikana ollut 134 – 141 metriä, Suomessa sen ollessa 120 – 144 metriä.

Voimalavalmistajat tekevät jatkuvasti myös paljon työtä voimaloiden lähtöäänentason laskemiseksi. ”Tuulivoimaloiden koon kasvaminen ei automaattisesti tarkoita voimaloiden lähtöäänentason kasvamista. Esimerkiksi jos 3 MW voimala vaihtuu suunnitteluprosessin myötä tehokkaampaan, ei tämä välttämättä tarkoita korkeampaa lähtöäänentasoa. Jokainen voimala sijoitetaan paikalleen tapauskohtaista harkintaa käyttäen”, toteaa Rambollin projektipäällikkö Janne Ristolainen.

Lataa aineisto.

Lisätiedot:

Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

040 771 6114

Janne Ristolainen, Projektipäällikkö, Ramboll

 040 562 9739

Jaa artikkeli