Seuraavaan tekstiin on koottu hieman tietoa pientuulivoimaloista.

Pientuulivoimalat
Pientuulivoimalat ovat teholtaan vähäisiä. Niitä ei kytketä yleisen sähköntuotannon osaksi valtakunnalliseen sähköverkkoon, vaan niitä käytetään omavaraisesti maataloudessa, laitoksissa, kotitalouksissa kohteissa, missä sähköistäminen investointina vaikeiden yhteyksien vuoksi tulisi investointina kalliiksi verrattuna kohteen sähkönkulutukseen.

Suomen vähätehoisin valtakunnanverkkoon kytketty tuulivoimala oli 1991 Imatran voiman (nykyisin Fortum Power and Heat). Se teho oli 50 kW. Nykyisin kaupalliseen käyttöön valtakunnanverkkoon kytkettävien voimaloiden teho on 1 000 kW – 3 000 kW.

Pientuulivoimalat ovat teholtaan yleensä enintään 20 kW:n tehoisia. Vähätehoisimpien pienvoimaloiden tehoalue alkaa siitä, mihin aurinkopaneleiden tehot päättyvät, noin 0,1 kW:sta ja 0,2 kW:stä.

Tasasuuntaus
Koska sähkögeneraattorit muodostavat vaihtovirtaa, mutta monet pienjännitelaitteet käyttävät tasavirtaa, ei pienjännitevaihtovirtaa voida kytkeä suoraan tasavirtaa käyttäviin pienjännitelaitteisiin eikä tasavirta-akkuihin, vaan ennen akkuun varastoimista tai virran käyttämistä tasavirtasähkönä, pitää sähkö tasasuunnata. 12 voltin tai muun tyypillisen akkujännitteen (esimerkiksi 24 V) saa kuitenkin palautettua 220 V/50 Hz verkkovirraksi invertterillä (vaihtosuuntaaja), mikäli käytössä on sellainen laite, jossa ei ole invertteriä itsessään matkatelevision tapaan.

Lataussäätö
Koska sähköntuotto vaihtelee tuulennopeudesta johtuen alkaen noin 3 m/s puhaltavalla tuulella ja saavuttaen miltei täyden tuotoksensa 5 m/s - 7 m/s -nopeudella, pitää akun ylilatauksen tai syväpurkaantumisen estämiseksi käyttää lisäksi lataussäädintä. Lataussäädin hankitaan useissa tapauksissa erikseen paikallisakun tapaan.

Sähkön varastointi
Pientuulivoimaloita käytetään omavaraiseen sähköntuotantoon ja sähköä varastoidaan vaihtelevan tuulen vuoksi akkuihin myöhemmin käytettäviksi. Lyijykennoiset paikallisakut ovat yleisiä. Tätä suurempien varausten varastointiin käytetään sähkökäyttöisiin trukkeihin tarkoitettuja akkuja.

Autojen käynnistysakut eivät sovellu pientuulivoimalakäyttöön, koska niiden lyijykennot eivät kestä jatkuvaa miltei tyhjäksi purkamista ja täyteen lataamista siksi, ettei niitä ole suunniteltu jatkuvaksi virtalähteeksi, vaan ainoastaan suuren käynnistysvirran antajaksi. Autossa käynnistymisen jälkeen suuren osan auton sähköjärjestelmän tarvitsemasta virrasta tuottaa laturi, mikä myös ajon aikana lataa käynnistysakkua, minkä vuoksi auton käynnistysakku ei tyhjene jatkuvasti niin paljoa kuin mihin paikallisakku tai trukin akku on tarkoitettu. Yksi 150 Ah:n - 300 Ah:n paikallisakku vastaa varaamiskyvyltään kolmea tai seitsemää sähköisesti rinnakkain kytkettyä auton 40 Ah:n - 60 Ah:n käynnistysakkua. Lukuisten lyijykennojensa vuoksi suurivarauksisien paikallisakkujen massa on kymmeniä kiloja. Siksi 300 Ah:n akun tarve saatetaan korvata hankkimalla kaksi kevyempää 150 Ah:n paikallisakkua ja kytkemällä ne sähköisesti rinnan.

Käyttötarkoituksia
Vähätehoisimmissa käyttökohtaissa tuulivoima kilpailee menestyksellisesti tai täydentää aurinkovoimaa, aurinkopaneleita, koska tuulimylly on investointina halvempi kuin samantehoinen aurinkopaneli. Aurinkopanelin paras käyttöaika Suomessa on kesällä runsaan valon vuoksi, kun taas tuulimylly tuottaa eniten loppukesästä loppukevääseen. Vapaa-ajan käytössä tuulimylly voi täydentää aurinkopanelia syystuulten aikana. Vähäisimmillään pientuulivoimaa käytetään vapaa-ajan asuntojen valosähköön ja viihde-elektroniikkalaitteisiin.

Tuulimylly alkaa tuottaa sähköä, kun tuulennopeus on noin 3 m/s. Rikkoontumisvaaran vuoksi tuulimyllyt kytketään pois päältä voimakkaan tuulen (yli 25 m/s) aikana.

Lähde Wikipedia