Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 10.1.2012 klo 12
Tuulivoimasähkön tuotanto kasvoi kolmanneksen vuonna 2011
Tuulesta tuotetun sähkön tuotanto kasvoi vuonna 2011 noin kolmanneksen verrattuna vuoteen 2010. Tuulivoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin 0,5 % Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta.
Vuodenvaihteeseen osuneet Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen kovat tuulet eivät aiheuttaneet ongelmia teollisille tuulivoiman tuotannolle. Tuulivoimalat on suunniteltu kestämään kovempia tuulia kuin muu rakennettu infrastruktuuri. Samaan aikaan, kun sisämaassa tuulet kaatoivat puita ja irrottivat peltikattoja rakennuksista, tuulivoimalat tuottivat sähköä lähes täydellä teholla.
”Porin Tahkoluodon suomalainen 3 MW:n tuulivoimalaitoksemme tuotti vuonna 2011 yli 10.000 MWh sähköä, eli kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2010. Tuulivoimala oli ensimmäistä kertaa elinikänsä aikana muutaman tunnin pysäytettynä Tapaninpäivän myrskyssä keskituulen nopeuden ylittäessä 25 m/s”, kertoo TuuliWatin toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen.
”Väitteet Suomen huonosta soveltuvuudesta tuulivoimalle ovat kyllä ’tuulesta temmattuja’, sillä esimerkiksi 3 MW:n tuulivoimaloiden tuotannot Suomessa ylittivät vuonna 2011 vastaavien tuulivoimaloiden vuosituotannot sekä Ruotsissa että Virossa”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
Vuosi 2011 jää kuitenkin Suomen tuulivoimarakentamisen historiaan harvinaisen synkkänä vuotena. Vuonna 2010 arvioitiin, että vuonna 2011 rakennettaisiin yli 100 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa. Voimaloita rakennettiin kuitenkin vain kolme, jotka valmistunevat helmikuussa 2012. Merkittävimmät syyt tuulivoimarakentamisen välivuoden syntymiseen olivat tukijärjestelmän käyttöönoton myöhästyminen ja samaan aikaan tapahtuneet eri hallinnon alojen huomattavat kiristykset tuulivoimaohjeistukseen, jotka ovat hidastaneet tuulivoimahankkeiden lupaprosesseja.
”Suomessa on suuri kiinnostus tuulivoimaan, mutta määräaikainen korotettu syöttötariffi yhdistettynä hankkeiden luvituksen hidastumiseen ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa tuulivoiman hankkeiden määrä ja lupaprosessien sujuvuus eivät ole tasapainossa. Uskomme, että TEMin asettamana selvitysmiehenä Lauri Tarasti tulee esittämään konkreettisia ratkaisuja tilanteen oikaisemiseksi”, Mikkonen toteaa.
Lisätietoja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, 040-771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
puheenjohtaja Jari Suominen, 010 557 2371, jari.suominen (at) tuuliwatti.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys perustettiin vuonna 1988 edistämään tuulivoimaa Suomessa. STY:n päätavoitteena on tuulivoimatietoisuuden lisääminen riippumattomaan tieteelliseen tietoon perustuen, sekä tuulivoiman käytön lisääminen Suomessa sen kaikissa muodoissa. Yhdistys pyrkii olemaan johtava ja näkyvä vaikuttaja tuulivoiman edistäjänä edustaen kaikkien jäseniensä yhteisiä näkemyksiä. www.tuulivoimayhdistys.fi
Lehdistötiedote
13.10.2011
Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti kiinteän sähkön tuotantotuen lakkauttamisesta
Tuulivoimatavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisiä tukimekanismeja
Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti hallituksen lakkauttavan kiinteän sähkön tuotantotuen vuoden 2012 alusta. Tuulivoima-ala otti tiedon tyrmistyksellä vastaan, sillä tuen lakkauttamisesta ei ole kuultu alan toimijoita. Tuen lopettaminen ei luo uskoa tukijärjestelmien pysyvyyteen, jota tuulivoima-ala tarvitsee voidakseen tehdä investointeja.
Suomen Tuulivoimayhdistys pitää päätöstä lakkauttaa kiinteän sähkön tuotantotuen erittäin lyhytnäköisenä ratkaisuna. Kiinteää tuotantotukea vastaavaa tukea maksettiin aiemmin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain nojalla jo osin vuodesta 1997 alkaen. Nykyinen kiinteä sähkön tuotantotuki astui kuitenkin voimaan vasta vuoden 2011 alussa.
”Syöttötariffilain käyttöönottoon liittyvän hitauden takia kiinteää tuotantotukea ei makseta vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana tuotetusta sähköstä ja nyt tukea ollaan yllättäen lakkauttamassa vain alle vuosi siitä kun laki astui voimaan”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ihmettelee.
Tuen leikkaus antaa huonon signaalin myös investointeja suunnitteleville yrityksille. "Yritysten on voitava luottaa siihen, että luvattu tukijärjestelmä pysyy käytössä. Yllättävät muutokset uusiutuvan energian tukipolitiikassa eivät siinä asiassa vakuuta", sanoo jo 12 vuotta tuulisähköä tuottaneen Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hario.
Erityisen valitettavana Suomen Tuulivoimayhdistys pitää sitä, että tuen leikkaus kohdistuu niihin toimijoihin, jotka ovat olleet tuulivoimarakentamisen edelläkävijöitä ja rakentaneet voimalansa ennen syöttötariffilain valmistelua. Ennen vuotta 2009 rakennetut tuulivoimalat eivät voi syöttötariffilain mukaan päästä syöttötariffin piiriin.
Lisätietoja:
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Suomen tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsen, Lumituuli oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hario, puh. 040 5858 483 , sampsa.hario (at) lumituuli.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa 4.10.2011 klo 12.00
Tuulivoima 2011 –seminaarissa tuotiin esille asioita, joita tuulivoimarakentaminen tarvitsee käynnistyäkseen
ALUEEN ASUKKAIDEN HYVÄKSYNTÄ ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ TUULIVOIMAHANKKEILLE
Tuulivoimarakentaminen on lähdössä käyntiin toden teolla myös Suomessa seuraavan parin vuoden aikana. Tuulivoimarakentamisen käynnistymiselle on tärkeää, että viranomaiset, sidosryhmät ja tuulivoima- ala työskentelevät yhdessä tuulivoimarakentamisen esteiden poistamiseksi. Kuitenkin kaikkein tärkein asia yksittäisen tuulivoimahankkeen onnistumiselle on paikallisten ihmisten tuki.
Tuulivoimaseminaarissa kuultiin useita puheenvuoroja siitä, miten tuulivoiman teknologiakehitystä voidaan tukea ja kuinka viranomaisten yhteistyötä tuulivoimahankkeiden edistämiseksi tarvitaan. Seminaarin ulkomaisesta osuudesta vastasi Vattenfallin Tanskan edustaja Arne Rahbek, joka kertoi minkälaisilla asioilla tuulivoiman yleistä hyväksyttävyyttä lisätään Tanskassa.
Rehbek korosti että hankkeesta tiedottaminen alueen asukkaille varhaisessa vaiheessa ja asukkaiden mielipiteiden kuuleminen hankkeen vaihtoehtoja miettiessä luovat pohjan hankkeen toteutumiselle. Tästä syystä projektin eri vaiheet synkronoitava tiedotuksen kanssa – alueen asukkailla ja viranomaisille on oltava koko ajan hyvä käsitys siitä mitä ollaan tekemässä ja missä vaiheessa hankkeessa ollaan menossa.
”On erittäin tärkeää, että ihmiset kuulevat uudesta hankkeesta yrityksen edustajilta, eivätkä huhuina muilta ihmisiltä”, Rahbek sanoo ja jatkaa: ”siksi otamme alueen ihmisiin hankkeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä”.
Rahbekin mukaan ensimmäiset asukaskyselyt tulisi tehdä jo siinä vaiheessa kun on todettu, että hanke on taloudellisesti kannattava ja sen jatkosuunnittelua aloitetaan. Asukaskyselyissä tiedustellaan asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta ja erityisesti kyseisestä hankkeesta. Tärkeää on myös selvittää minkälaista lisätietoa asukkaat kaipaavat. Suomessa ihmisten kuuleminen ja hankkeesta ja sen vaikutuksista tiedottaminen aloitetaan viimeistään Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) – menettelyn aikana, mutta aiemminkin asukaskyselyitä voidaan toteuttaa.
Tiedossa on myös, että ihmiset joiden kunnissa on jo tuulivoimahankkeita suhtautuvat positiivisemmin tuulivoimaan kuin kunnissa joissa tuulivoimaa ei vielä ole. ”Myös viranomaiset niissä kunnissa, missä on jo tuulivoimaa, suhtautuvat uusiin hankkeisiin positiivisemmin kuin alueilla, joissa tuulivoimaa ei vielä ole”, Suomen tuulivoimayhdistyksen tiominnanjohtaja Anni Mikkonen kertoo.
Kaavoitus on erityisen merkityksellinen tuulivoimahankkeiden onnistumisen kannalta. Kaavoitukseenkin ihmiset pystyvät vaikuttamaan jo kaavan suunnitteluvaiheessa, ja voivat olla mukana kehittämässä kuntansa elinvoimaisuutta luoden toimivaa elinkeinorakennetta kunnalleen. Tuulivoiman sijoittumisella on ratkaiseva merkitys myös sen taloudelliselle kannattavuudelle. ”Kaavoitus- ja yva-prosessin kehittäminen tuulivoiman kannalta joutuisammaksi ja ennakoitavammaksi on erittäin tärkeää Suomen tuulivoimatavoitteiden kannalta. Energiateollisuus ehdottaakin tähän toimialan, kuntien, aluehallinnon ja YM:n yhteistä projektia”. Miia Wallén Energiateollisuus ry:stä toteaa.
Lisätietoja:
Energiateollisuus ry, Miia Wallén
puh. 050 3297127 , miia.wallen (at) energia.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Anni Mikkonen
puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Teknologiateollisuus ry, Patrick Frostell
puh. 040 830 1640, patrick.frostell (at) teknologiateollisuus.fi
Lehdistötiedote 3.10.2011
julkaisuvapaa klo 14.00
TUULIVOIMA ENERGIAVALLANKUMOUKSEN ETURINTAMASSA
Tuulivoiman kasvu laskee suomalaisten sähkölaskua
Globaalit energia- ja ilmastohaasteet eivät ratkea ilman energiavallankumousta. Uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen muodostavat jopa 75 prosenttia ilmastoratkaisuista. Kustannustehokkaasti tuotettavalla puhtaalla tuulivoimalla on merkittävä rooli energiavallankumouksessa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen selvityksen mukaan tuulivoiman rakentaminen on vihdoin alkamassa toden teolla ja alan tiekartta tuleville vuosikymmenille osoittaa tuulivoiman kasvavan merkittäväksi energiantuotantomuodoksi Suomessakin. Sähkön
käyttäjille tämä merkitsee entistä puhtaampaa sähköä edullisemmalla hinnalla.
”Tilanne on kestämätön, kun 80 prosenttia hyvinvoinnista ja energiasta menee 15 prosentille maailman väestöstä – ja samanaikaisesti puolet maapallon ihmisistä elää kurjuudessa ja tienaa 2 dollaria päivässä. Meillä on väistämättä edessämme energiavallankumous, jossa uusiutuvilla energioilla ja energiatehokkuuden parantamisella on päärooli”, linjaa professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Tuulivoima on uusiutuvaa ja puhdasta auringon tuottamaa energiaa, jonka polttoaine on ilmaista ja varannot rajattomat. Kotimainen tuulivoiman tuotanto vähentää maamme huikeaa, lähes 10 miljardin euron tuontienergialaskua ja laskee sähkön markkinahintaa. Tuulivoima on kustannuksiltaan kaikkein edullisin puhtaan sähkön tuotantomuoto ja mitä enemmän sitä tuotetaan, sitä enemmän se korvaa kulloinkin kalleinta sähköntuotantomuotoa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tehokas tuulivoiman tuotanto pienentää esimerkiksi yksittäisen sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskua arviolta 60 euroa vuoteen 2020 mennessä.
Tuulivoiman rakentaminen nopeasti vauhtiin Suomessa
Tällä hetkellä vain 0,3 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaan tuulesta, kun tuulivoiman osuus Euroopan sähköstä on jo 5 prosenttia. Tuulivoima on kuitenkin nopeasti käyttöön otettava, hajautettu energiantuotantomuoto ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen vastikään tekemän selvityksen mukaan alan toimijat pääsevätkin nyt vauhtiin rakennushankkeidensa kanssa, kun niitä hidastaneita luvitus- ym. ongelmia pystytään ratkomaan hyvässä yhteistyössä viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa.
”Tuulivoima tulee syrjäyttämään nykyisiä tuotantomuotoja ja se luo uuden kilpailukykyisen puhtaan sähkön standardin. Selvityksemme mukaan vuonna 2020 tuulivoimalla tullaan tuottamaan 6 prosenttia ja vuonna 2030 jo 12 prosenttia Suomen sähköstä. Vuonna 2050 tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan noin 10.000 MW, jolloin tuulivoiman rakentamisen painopiste siirtyy korvausinvestointeihin”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen.
Tulevaisuudessa sähkön hinnan nousu ja tuulivoimaloiden teknologinen kehitys luovat edellytykset huomattavalle tuulivoimatuotannon lisäämiselle ilman tukijärjestelmiä Suomessa. Yksikkökoon kasvun myötä jopa 5-10 MW turbiineja voidaan asentaa merelle kustannustehokkaasti. Turbiinien roottorien halkaisijoiden kasvu ja entistä korkeammat tornit puolestaan mahdollistavat kustannustehokkaan rakentamisen yhä syvemmälle
sisämaahan.
Tuulivoimayhdistyksen näkemyksen mukaan tuulivoima lyökin itsensä lopullisesti läpi kustannustehokkaimpana puhtaan energian tuotantomuotona – siitä tulee yksi tärkeimmistä keinoista vähentää energiatuotannon päästöjä. Tuotannossa tuulivoimala kompensoi sen valmistukseen käytetyn hiilijalanjäljen reilussa puolessa vuodessa ja sen osat ovat jo nyt yli 80-prosenttisesti kierrätettäviä.
Hyvinvointia kotimaisesta uusiutuvan energian tuotannosta
Yhdistyksen visiossa tuulivoiman rakentaminen sisällytetään automaattisesti satamien, teollisuusalueiden ja maanteiden maankäyttö- ja kaavoitusprosesseihin alueiden kokonaissuunnittelun tehostamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Samalla Suomesta tulee paikallisen uusiutuvan energian rakentamisen edelläkävijä, jonka vahvuuksia ovat tuotannon integrointi muuhun rakennettuun ympäristöön ja tuulivoimateknologian kehittäminen pohjoisen arktisiin olosuhteisiin.
Hajautettuna sähköntuotantomuotona tuulivoimaan on kehittymässä uudenlainen omistusrakenne, sillä yhä useampi suomalainen yritys ja yksityishenkilö haluaa sijoittaa omaan energiantuotantoonsa.
Tuulivoima tuo työtä, verotuloja ja hyvinvointia kunnille ja niiden asukkaille. Vuonna 2020 ala voi työllistää noin puolet metsäteollisuuden tänä päivänä työllistämästä henkilömäärästä. Energiaomavaraisuuden nosto pitää sijoitetut rahat maassamme lisäämässä kotimaista hyvinvointia.
Suomen tuulivoimayhdistyksen visio
Lisätietoja:
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
puheenjohtaja Jari Suominen, 010 557 2371, jari.suominen (at) st1.fi
toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, 040-771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
professori Peter Lund, Aalto-yliopisto, 040-515 0144, peter.lund (at) aalto.fi
Lehdistötiedote
14.6.2011
KUNTAPÄÄTTÄJÄT SUHTAUTUVAT TUULIVOIMAAN POSITIIVISESTI
Kuntapäättäjät suhtautuvat tuulivoimaan pääasiassa myönteisesti, selviää Motivan, Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja tuulivoima-alan yritysten teettämässä tutkimuksessa. Positiivinen suhtautuminen on tervetullut uutinen tuulivoima-alan yrityksille, sillä kunnat ovat avainroolissa tuulivoimarakentamisessa. Tuulivoiman rakentamisesta hyötyy myös kotimainen alan teollisuus, joka suunnittelee testaus- ja tutkimuslaitoksen perustamista Suomeen.
”Tuulivoiman laajamittainen rakentaminen on alkanut vihdoin Suomessakin. Se on kustannustehokasta ja puhdasta energiaa, josta ei synny kasvihuonepäästöjä tai muitakaan päästöjä”, toteaa tuulipuistoja maa-alueille rakentavan TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja sekä Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen ja lisää: ”Suomen kuntien on korkea aika ottaa osansa tuulivoiman eduista. Totuus on kuitenkin se, että nopeat syövät hitaat, joten nyt on kuntien toimittava nopeasti, jotta kuntalaiset pääsevät nauttimaan tuulivoiman tuomasta hyvästä.”
Kuntapäättäjien asenteet tuulivoimaa kohtaan ovat avainasemassa vietäessä tuulivoimahankkeita eteenpäin. Heidän asenteitaan tuulivoimaan tutkittiin 19.5.–6.6.2011 Suomen Tuulivoimayhdistyksen, Motivan ja tuulivoimaalan yritysten teettämässä tutkimuksessa. Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen, johon kutsuttiin kuntapäättäjiä 92 suomalaisesta kunnasta.
Päättäjistä 80 prosenttia oli tyytyväisiä kuntansa alueella jo toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin. ”Kuntapäättäjät näkevät myös uudet tuulivoimahankkeet mahdollisina, vaikka kunnan alueelle on jo rakennettu tai suunniteltu tuulivoimaa”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen iloitsee. Tuulivoimahankkeiden positiivisina puolina nähdään niiden ympäristöystävällisyys, suomalaisen teknologiaosaamisen edistäminen ja positiivinen vaikutus kunnan imagoon.
Suomalaiset tuulivoimatoimijat ovat tyytyväisiä tutkimuksen tuloksiin. ”Kuntapäättäjillä on keskeinen rooli hankkeiden edistämisessä. Heidän kädenjälkensä näkyy esimerkiksi tuulivoiman kaavoituspäätöksissä. Nämä tulokset kannustavat varmasti myös hankkeita suunnittelevia yhtiöitä jatkamaan työtään. Sitä riittääkin, sillä Suomen tuulivoimatavoite vuodelle 2020 edellyttää merkittävää kasvua tuulivoimarakentamiseen lähivuosina”, Motivan asiantuntija Olli Laitinen kertoo.
Positiivisten asenteiden lisäksi tarvitaan konkreettisia tuulivoiman edistämiskeinoja
Tuulivoiman kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi -menettelyihin (YVA) kuluu Suomessa useita vuosia. Niitä on tärkeää kehittää jatkossa. Viime aikoina on otettu askeleita näiden prosessien sujuvoittamisen suuntaan. ”Tulevan hallituksen tulisi sitoutua viime vuonna sovitun uusiutuvan energian paketin toteutukseen ja ottaa tavoitteeksi laadukkaat ja nopeat kaavoitus- ja YVA-menettelyt. Toivomme kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutumiseen vaikuttavien tahojen muistavan, kuinka tärkeää on lisätä päästötöntä ja kotimaista sähköntuotantoa”, sanoo asiantuntija Niina Honkasalo Energiateollisuudesta.
”Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Vastuullisuus kaavoitus- ja lupa-asioiden sujuvassa hoitamisessa on edellytys strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Jotta tavoitteeseen päästään, on tuulivoiman rakentamista suunnattava maatuulivoiman lisäksi myös merelle”, kertoo PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja
Lauri Luopajärvi.
Suomalaisesta tuulivoimarakentamisesta hyötyy myös alan teollisuus, joka tarvitsee kotimaisia demonstraatio- ja testikohteita. Suomen tuulivoimaklusteri on kokonaisuudessaan Euroopan neljänneksi suurin. Kotimaisten rakennushankkeiden lisäksi kovaan kansainväliseen kilpailuun osaamisesta, ammattitaidosta ja työvoimasta vastataan myös suunnitteluhankkeella, jonka tavoitteena on maailmanluokan testaus- ja tutkimuslaitoksen rakentaminen Suomeen.
”Suomalaisen tuulivoiman tuottamiseksi mahdollisimman tehokkaasti tarvitaan yhä enemmän osaamista ja tietoa paikallisesta ilmastosta ja olosuhteista. Testaus- ja tutkimuslaitos MegaCentre tarjoaa tähän loistavan alustan. Samalla voimme yhä tehokkaammin kehittää kotimaisten toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, markkina kun on globaali”, sanoo Switch Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen.
”Kotimaiselle tuulivoimateollisuudelle on tärkeää se, että tuotteita voi toimittaa juuri kotimaahan. Hyvä kotimaan myynti on tärkeä ponnahduslauta kasainvälisille markkinoille”, sanoo Patrick Frostell ja jatkaa: ”Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa tuulivoimateollisuus on kasvanut kasainvälisiin mittasuhteisiin juuri toimivan kotimarkkinan turvin.”
Maailman tuulipäivä
Tuulipäivänä, 15.6., järjestetään tuulivoimaan liittyviä tapahtumia ympäri maailmaa. Tuulipäivän tapahtumilla lisätään ihmisten tietoutta tuulivoimasta. Energiateollisuus, Motiva, Suomen tuulivoimayhdistys, Teknologiateollisuus, Cleantech Finland ja suuri joukko alan yrityksiä järjestävät Helsingin Kampin ostoskeskuksessa kansanjuhlan, jossa on mahdollisuus keskustella alan asiantuntijoiden kanssa. Päivän juontaa Baba Lybeck. Päivän aikana nähdään mm. tuulivoimateatteria sekä kuullaan miksi Jari Sillanpää on lähtenyt mukaan tuulivoimabisnekseen. Tapahtumat, joihin yleisö voi ottaa osaa vastaamalla päivän kysymyksiin, ajoittuvat keskiviikon iltapäivään.
Lisätietoja:
Motiva Oy, Olli Laitinen, puh. 040 8478 238, olli.laitinen (at) motiva.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Anni Mikkonen, puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Energiateollisuus ry, Niina Honkasalo, puh. 050 441 0799, niina.honkasalo (at) energia.fi
Teknologiateollisuus ry, Patrick Frostell, puh. 040 830 1640, patrick.frostell (at) teknologiateollisuus.fi
Lehdistötiedote
9.6.2011
Tuotantotavoitteiden toteutuminen vaatii vauhtia rakentamiseen
TUULIVOIMASTA KUSTANNUSTEHOKKAIMMIN PUHDASTA SÄHKÖÄ MYÖS SUOMESSA
Tuulivoima on kotimainen, päästötön energiantuotantomuoto. Suomen hyvien tuuliolosuhteiden hyödyntäminen on jäänyt silti reilusti jälkeen verrattuna vaikkapa muihin Euroopan maihin. Tuulivoimalle on varattu kuitenkin merkittävä rooli Suomen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa ja riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä olennaisesti vähentää sähköntuotannossa, jos tuulivoimahankkeita päästään ripeässä tahdissa rakentamaan.
Tuulivoima on kustannustehokkain nykyisistä uusiutuvista sähkön erillistuotannon muodoista. Tuuli on ilmaista ja päästötöntä energiaa, jota on käytössä lähes rajattomasti. Tuotannon hajautuessa eri puolille Suomea tuulivoima ei yksinään aiheuta mittavia sähkön siirtoverkon uusimistarpeita ja vähentää usein myös sähkön siirtohäviöiden määrää toisin kuin keskitetyt sähkön tuotantomuodot. Tuulivoiman rakentamiseen, ylläpitoon ja laitevalmistukseen liittyvistä työllisyys- ja verotuloista pääsee nauttimaan laaja joukko Suomen kunnista ja kuntalaisista, kunhan rakennushankkeita saadaan lisää käyntiin.
Suomen käyttöönottama versio syöttötariffista on markkinaehtoinen ja kustannustehokas. Sitä saa vain tuotetusta energiasta ja siten se poistaa tuottajalta sähkön hintaan liittyvän riskin, mikä puolestaan pienentää järjestelmän kustannuksia. Kustannuksille saadaan vastinetta myös pienentyneiden päästöjen ja päästökustannusten kautta. Samalla Suomi täyttää velvoitteitansa sellaisella energiamuodolla, jonka teknologian kehittäminen hyödyttää suomalaisia ja koko maailmaa vielä sadan vuoden päästäkin.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen sanoo: ”Kaikkia energiamuotoja on tuettu niiden alkutaipaleella. Tuulivoimaa tukemalla nostetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja saadaan miljardiluokan investoinnit, joista merkittävä osa pysyy tasaisesti ympäri maata sijoittuvilla projektipaikkakunnilla. Samalla varmistamme paikallisen, riippumattoman energiantuotannon, sekä lisätuloa pienillekin paikkakunnille.” Tuulivoimainvestoinnit sopivat myös pienemmille tuottajille ja tuovat siten kaivattua kilpailua keskittyneille sähkömarkkinoille.
"Tuuli on yksi Suomen suurista hyödyntämättömistä energiavarannoista, jota on mahdollisuus rakentaa nopeasti ja joustavasti” Suominen sanoo, ”Saksa on hyvä esimerkki siitä, että rakennettuaan jo nyt Euroopan suurimman tuulivoimatuotantokapasiteetin, heidän johtopäätöksensä on lisätä investointeja tuuleen siten, että siitä tulee maalle merkittävin sähköntuotantomuoto.”
”Hankkeita käsittelevillä ministeriöillä ja viranomaisilla on vastuu siitä, että tuulivoiman rakentamisen käytännöistä tulee toimivia ja kustannustehokkaita, kun he valmistelevat ohjeistusta kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja lupaprosesseihin. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että pääsemme mahdollisimman nopeasti kohdistamaan tuulivoima-alan resurssit itse rakentamiseen”, Suominen toteaa.
”Kansallisten tavoitteiden mukaan tuulivoima kattaa 15 prosenttia EU:n sähkön kulutuksesta vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomessa on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet tuottaa tuulivoimaa kuin EU:ssa keskimäärin. Meillä on vastaavat tuuliolosuhteet sekä paljon tilaa tuulivoimaloille”, muistuttaa Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ja kysyy: ”Miksi emme pyrkisi myös samaan kuin muu Eurooppa?”
Lisätietoja:
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Jari Suominen, puh. 050 595 6780, jari.suominen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Anni Mikkonen, puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Lehdistötiedote
Vindkraftföreningen - julkaisuvapaa 5.4.2011
Vindkraftföreningen rf julkaisee historiikkinsa 30-vuotisesta toiminnastaan, jonka teemat ovat:
KESTÄVÄ KEHITYS – edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä
SÄHKÖNTUOTANTO – vaihtoehtoinen voimavara, yhtä suuri kuin nykyinen vesivoimatuotanto
TYÖLLISYYS – valmistus, huolto, kauppa, vienti: 30.000-60.000 potentiaalista työpaikkaa
Kriisiaikojen energiantarve ja 1970-luvun öljykriisi herättivät energiaomavaraisuuden lisäämiseen. Tämä kehitys johti myös Vindkraftföreningen -yhdistyksen perustamiseen vuonna 1980.
Yhdistyksen ensimmäisiä projekteja oli tuulivoimalan rakentaminen Simsalöön Sipoon saaristoon. Etelärannikon metsäinen saaristo ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen paikka tuulivoiman tuotannolle. Toiminta siirrettiin Korsnäsiin Pohjanmaalle, jonne rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto. Tuulivoimala oli osa Tekes-rahoitteista NEMO (uudet energiajärjestelmät ja –teknologiat) tutkimusohjelmaa. VTT teki ohjelmaa varten selvityksen tuulivoimapotentiaalista Suomessa. Selvityksen mukaan tuotantopotentiaali maa-alueilla ja saaristossa on noin 5-6 TWh vuodessa ja merialueilla varovaisesti laskettuna moninkertaisesti enemmän.
Tiedonvälitykseen yhdistys perusti Vindögat-lehden. Monet artikkelit julkaistiin aluksi sekä suomeksi että ruotsiksi, kunnes suomenkielinen Suomen Tuulivoimayhdistys perustettiin vuonna 1988.
Yhdistyksen aloitteesta on järjestetty lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja uusimman tuulivoimatiedon tuomiseksi Suomeen ja jakamiseksi Suomessa. Seminaareja ovat tukeneet esimerkiksi Kauppa- ja teollisuusministeriö, Pohjoismaitten kulttuurirahastot sekä sen ajan Suomen sähkölaitosyhdistys. Myös useat energiateknologiayritykset ovat olleet aktiivisesti mukana yhdistyksen tapahtumissa.
Poliitikot tai virkamiehet eivät kuitenkaan olleet tuulivoimasta kiinnostuneet. Sitä pidettiin pienimuotoisena, epäluotettavana ja kalliina. Imatran Voima aloitti kylläkin tuulivoimaprojektinsa Kopparnäsissä vuonna 1986 mutta se lopetettiin, kun todettiin että tuulivoiman tuotantohinta on liian korkea. Tämä siitä huolimatta, että Tanskan noin 1500 tuulimyllyn tuotantokustannukset näyttivät olevan seitsemäsosa IVO:n esittämistä kustannuksista.
Suomen energiapolitiikka perustuukin edelleen keskitetyn sähköntuotannon ja suurten yritysten tukemiseen. Yhdistyksen laatimat ehdotukset ja skenaariot tuulivoiman tukemisesta, esimerkiksi ”ympäristöpennistä” eivät ole saaneet politiikkojen kannatusta.
Teknologiateollisuus, jossa 20-lukuinen yritysryhmä oli tulivoimatekniikkaan suuntautunut, näki mahdollisuutensa ja yhteislobbaus alkoi näyttää tulosta. Päivitetty ”tiekartta” ennustaa nyt vuosittaisen toiminnan kasvua miljardista kymmenkertaiseen arvoon, suurelta osalta vientiä. EUn ilmasto- ja energiaohjelma on vaikuttanut elvyttävästi.
Kun eduskunta vuoden 2010 lopussa hyväksyi syöttötariffin, vaikkakin budjettiperusteisena eikä kuluttajarahoitteisena, suurteollisuuskin heräsi, energia- ja metsäyhtiöt kärjessä. Aloitetut aluekaavoitukset, ja tuoreen maata kattavan tuuliatlaksen avulla on moni tuulivoimayhdistysten visio toteutunut.
Tuulivoima on edelleen marginaalinen sähkön tuotantomuoto Suomessa. Kotimarkkinoiden puuttuminen on hidastanut alan yritysten kasvua, eikä Suomi ole hyötynyt globaaleista markkinoista. Monista hidasteluista huolimatta yhdistys jatkaa aktiivisesti toimintaansa hajautetun, uusiutuvan ja päästöttömän tuulivoimatuotannon lisäämiseksi ja kuluttajarahoitetussa muodossa.
Yhteenveto Vindkraftföreningenin historiikista (pdf-tiedosto)
Lisätietoja:
Puh.joht. DI Folke Malmgren, folke.malmgren (at) kaapeli.fi tai puh. 0400-44 51 66
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 1.3.2011 klo 10.00
JARI SUOMINEN TUULIVOIMAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAKSI
Suomen Tuulivoimayhdistys ry on valinnut uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi St1:n energiajohtaja Jari Suomisen. Jari on myös St1:n ja S-Voiman yhdessä omistaman TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja.
Tuulivoima on kustannustehokkain ja nopeimmin kasvava fossiilista energiaa korvaava uusiutuvan sähköenergian tuotantomuoto. Suomen vuodelle 2020 asettaman uusiutuvan energian 38 %:n tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoiman rakentamista aletaankin tukea Eduskunnan joulukuussa 2010 hyväksymällä syöttötariffilla sekä helmikuussa 2011 hyväksymällä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella, joka yksinkertaistaa tuulivoiman kaavoitusta.
”Nyt kun selkeät tavoitteet on asetettu ja poliittiset päätökset tehty, on aika ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia yhteistyössä viranomaisten, maanomistajien, laitetoimittajien ja tuottajien kanssa. Uskomme, että tiiviillä yhteistyöllä on mahdollista löytää tuulivoimarakentamiseen nopeastikin parhaat käytännön toimintamallit, jotta tärkeät tavoitteet saadaan myös käytännössä toteutettua”, Suominen toteaa.
Vaikka Suomessa on alan johtavaa laitevalmistusta, maamme on Suomisen mukaan tuulivoimapotentiaaliinsa verrattuna edelleen kehitysmaa. EU-hyväksynnän jälkeen käyttöön otettava syöttötariffi on riittävä rannikon parhaille tuulivoima-alueille, mutta lisäksi tarvitaan valtiovallan konkreettisia toimia sisämaa- ja merituulivoimaloiden rakentamiseen, jotta pystymme myös pitkällä tähtäimellä täyttämään asetetut tavoitteet.
”Vuoden 2020 jälkeenkin uusiutuvan energian tuotannon tarve vain kasvaa entisestään. Tuulivoima onkin seuraavien vuosikymmenten keskeinen tapa lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa Suomessa. Jokaisella suomalaisella on oikeus puhtaaseen, uusiutuvaan tuulienergiaan”, Suominen kiteyttää.
Lisätietoja:
Jari Suominen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 050-595 6780
Anni Mikkonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040-771 6114
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 15.6.2010 klo 10.30
TUULIVOIMALAT EIVÄT HÄIRITSE PAIKALLISIA ASUKKAITA
Motivan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tuulivoimalat eivät häiritse niiden lähialueilla asuvia ihmisiä. Lähialueilla asuvien suhtautumisella tuulivoimaan on suuri merkitys, ja asukkaiden positiivinen suhtautuminentukisi suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden toteutumista. Energiantuottajien ja tuulivoimateollisuuden hankkeet tuovat lähemmäksi Suomen 6 TWh:n tuulivoimatavoitteen toteutumisen. Suomen Tuulivoimayhdistyksen selvityksen mukaan tuulivoimalle kaavailtu korkeampi syöttötariffitaso vauhdittaa uusia tuulivoimahankkeita, joita on lähdössä liikkeelle ennätysmäärä.
Motivan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tuloksista selviää, että paikkakunnilla, joissa on jo rakennettua tuulivoimaa, valtaosa ihmisistä ei pidä tuulivoimaloita mitenkään häiritsevinä. Kyselytutkimus tehtiin toukokuun lopussa ja siihen haastateltiin 500 satunnaisotannalla valittua porilaista ja kemiläistä. Tutkimuksen virhemarginaali on neljän prosentin luokkaa.
”Kyselyn tulokset ovat oikeastaan yllättäviä, kun vertaa niitä moniin julkisuudessa esiintyneisiin mielipiteisiin tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Maisemamuutokset, tuulivoimaloiden äänet ja valot eivät tunnu häiritsevän suurinta osaa Porin ja Kemin asukkaista”, sanoo Motivan asiantuntija Olli Laitinen.
"Vastaavia tutkimuksia on aikaisemmin tehty paikkakunnilla, jonne suunnitellaan tuulivoiman rakentamista. Niissä asenteet ovat olleet useimmiten hieman kielteisempiä. ”Ihmiset suhtautuvat uusiin tuulivoimahankkeisiin pienellä varauksella, mikä on sinänsä ihan tervettä. Voimalaitosten noustua ja toiminnan käynnistyttyä usein huomataan, että eipä noista mitään haittaa ole”, Laitinen toteaa.
Suomalaiset tuulivoimatoimijat ovat tyytyväisiä tutkimuksen tuloksiin. ”Tulos kannustaa tuulivoimahankkeita suunnittelevia energiayhtiöitä ja projektikehittäjiä, joiden hankkeet ovat merkittävä askel kohti 6 TWh:n tuulivoimatavoitetta vuodelle 2020”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. ”Lähialueiden asukkaiden osallistuminen hankkeiden suunnitteluun on tärkeää, ja heidän suhtautumisellaan on suuri vaikutus hankkeiden toteutumiseen”, muistuttaa Niina Honkasalo Energiateollisuus ry:stä.
Ennätysmäärä tuulivoimahankkeita lähdössä liikkeelle
Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 147 MW. Tuulivoimayhdistyksen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan tuulivoimaa ollaan tänä vuonna rakentamassa lisää 52 MW:n edestä. Mikäli syöttötariffi käynnistyy ensi vuoden alussa korotetulla tariffitasolla ja luvitusprosessit sujuvat nopeasti ja ongelmitta, rakennettavan kapasiteetin määrä kasvaa huomattavasti vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2012 lopussa
Suomessa voi olla jopa 500 – 1.000 MW:n edestä tuulivoimaa, mikä tuottaa paikasta riippuen sähköä noin 1,1 – 2,2 TWh vuodessa. Tuulesta tuotettu sähkö kattaisi vastaavasti tuolloin noin 400.000 – 800.000 kerrostalokolmion kokonaissähkön tarpeen.
"Tuulivoimarakentaminen on lähdössä vauhdilla käyntiin syöttötariffin ansiosta. Alan suunnitelmista vuodelle 2012 (200 – 600 MW uutta tuulivoimakapasiteettia) näkee myös, että yritykset pyrkivät saamaan hankkeensa valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin hanke saisi korotettua tariffia täydet kolme vuotta", Mikkonen jatkaa. ”Jos luvitusprosessit etenevät hitaammin kuin nyt on oletettu, Suomessa on todennäköisemmin 500 MW tai
vähemmän rakennettua tuulivoimaa vuoden 2012 lopussa.”
Valtion taloudellisen tuen lisäksi hankkeiden toteutumisaikataulu, samoin kuin koko tuulivoimatavoitteen saavuttaminen, riippuu myös kaavoituksesta ja rakennusluvista niin tuulivoimaloiden kuin verkkoonliittymisjohtojenkin osalta. Näihin kuluu nykyisellään useita vuosia. ”Viranomaisten ja energia-alan tulisi
yhdessä pohtia arviointi- ja lupamenettelyjen selkeyttämistä ja nopeuttamista – kansalaisten oikeuksia unohtamatta”, Energiateollisuus ry:n Niina Honkasalo ehdottaa.
”Energiantuotanto on globaali haaste – niin energian riittävyyden, hinnan kuin ympäristönkin osalta. Pelkkä säästäminen ei riitä, vaan nyt on ryhdyttävä tositoimiin ja tuotettava energiaa hyvistä lähteistä, kuten tuulesta. Eurooppa ja koko muu maailma panostavat tuuleen ja aurinkoon. Myös Suomessa tuulivoima on kustannustehokas ja nopeasti rakennettava tapa tuottaa puhdasta sähköenergiaa. Tuulivoima on tärkeä osa monimuotoista paikallista energiantuotantoa, ja sillä on positiivisia vaikutuksia kansantalouteen. Tuulivoima luo työpaikkoja, tuo verotuloja kunnille ja laskee sähkön markkinahintaa”, toteaa tuulipuistoja maa-alueille rakentavan TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen.
”Euroopassa tuulivoima-ala työllistää suoraan noin 100.000 henkilöä ja välillisesti 80.000 henkilöä”, kertoo Teknologiateollisuuden Patrick Frostell. ”Työpaikat ovat syntyneet maihin, joissa tuulivoimarakentaminen on ollut aktiivista.” Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimialaryhmän tiekartta osoittaa, että alan työllisyys Suomessa voisi nopean kasvuskenaarion mukaan nousta nykyisestä 3.000 henkilöstä aina 30.000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä.
Lisätietoja:
Motiva Oy, Olli Laitinen puh. 040 8478 238, olli.laitinen (at) motiva.fi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Anni Mikkonen puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Teknologiateollisuus ry, Patrick Frostell puh. 040 830 1640, patrick.frostell (at) teknologiateollisuus.fi
Energiateollisuus ry, Niina Honkasalo puh. 050 441 0799, niina.honkasalo (at) energia.fi
Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 26.11.2009 klo 10.00
UUSI TUULIATLAS TARVITSEE TUEKSEEN TODELLISTA MITTAUSAINEISTOA
Tähän asti tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden varaamista mm. maakuntakaavoihin on rajoittanut tiedon puute tuuliolosuhteista eri puolella Suomea. Keskiviikkona 25.11.2009 julkaistu Suomen uusi tuuliatlas vastaa tähän tarpeeseen hyvin. Atlas on keskeinen työkalu myös tuulivoimaa rakentaville tahoille.
Uusi tuuliatlas on nimenomaan kaavoituksen apuväline, joka kertoo missä kannattaa aloittaa paikalliset tuulimittaukset. Parasta rakennuspaikkaa se ei suoraan kerro. Atlaksen merkittävin hyöty onkin, että sen tulosten perusteella voidaan tehdä kaavavarauksia tuulivoimatuotannolle. Kuntien ja maakuntien liittojen tulisikin käynnistää kaavoitustyö nyt ripeästi, jotta varmistettaisiin maankäytölliset edellytykset vuodelle 2020 asetetun kansallisen tuulivoimatavoitteen (6 TWh tuulivoimatuotanto) saavuttamiselle ilman kohtuuttomia viiveitä.
Ruotsin tuuliatlas lupaa myös hyviä tuuliolosuhteita sisämaahan. Käytännössä hankekohtaisissa tuulimittauksissa on todettu huomattavasti alhaisempia keskituulennopeuksia kuin tuuliatlas alueelle ennustaa. Esimerkiksi Vattenfall on mitannut keskituulennopeudeksi 6 m/s alueella, jolle tuuliatlas ennusti 7,2 m/s. 20 % ero keskituulennopeudessa saattaa kuulostaa pieneltä, mutta käytännössä se tarkoittaa 45 – 50 % eroa tuulivoimatuotannossa.
Myöskään Suomen tuuliatlastyön tueksi ei ole tehty tarpeeksi todellisten tuuliolosuhteiden mittauksia riittävän korkealla maanpinnasta, jolloin atlaksen antamiin tuulisuustietoihin ei ole voitu sisällyttää tilastollista tarkastelua tuulipotentiaaliarvioiden virhemarginaaleista. Näin ollen uusi tuuliatlas on vielä liian epäluotettava suunniteltujen tuulivoimahankkeiden taloudellisten toteutusedellytysten sekä tuulivoimatuotannon todellisen potentiaalin, kustannusten ja tukitarpeiden arviointiin.
Tuuliatlaksen tulosten verifioimiseen tarvitaan julkista tukea. Korkealaatuisia tuulennopeuksien pitkäaikaismittauksia tarvitaan mereltä ainakin kolmessa kohteessa ja sisämaasta huomattavasti useammassa paikassa.
Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114
Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 29.9.2009 klo 12.00
Tuulivoiman syöttötariffi on hyvä alku - tavoitteisiin pääseminen edellyttää myös
muita toimia
Suomen tuulivoimayhdistys toteaa että nyt ehdotetuilla tukitoimilla Suomelle asetettujen tuulivoimatavoitteiden saavuttaminen 2020 mennessä on epävarmaa. Ehdotettu tariffitaso on riittävä vain parhaille rannikkopaikoille. Tavoitteiden toteutuminen vaatii muita jämäköitä edistämistoimia, mm. merituulivoimalle erillistä tukea, kaavoitus- ja lupaprosessien selkeyttämistä ja tuulivoimapotentiaaliarviota Suomessa eri hintatasoilla.
Uusiutuvan energian syöttötariffin rakennetta ja suuruutta pohtiva työryhmä luovutti 29.9.2009 loppuraporttinsa (Ehdotus biokaasun syöttötariffiksi ja tuulivoiman syöttötariffia koskevat tarkennukset) elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
Suomen Tuulivoimayhdistys toteaa, että siirtyminen rajallisesta investointituesta tuotantotukeen on erittäin positiivinen asia Suomen tuulivoimalle. Ehdotettu taso on todennäköisesti riittävä hankkeiden toteuttamiseksi edullisissa rannikkokohteissa, mutta STY:n ja sen jäsenyritysten näkemyksen mukaan taso on riittämätön käynnistämään tuulivoimarakentamista merialueilla (merkittävästi korkeampien rakennuskustannusten ja suurempien teknisten riskien johdosta) ja sisämaassa (heikompien tuuliolojen johdosta). Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merelle ja sisämaahan rakentamista on epätodennäköistä ja siksi laajamittainen meri- ja sisämaarakentaminen tarvitsee tuekseen erillisen tariffin tai muun järjestelyn.
STY pitää hyvänä, että hankkeiden nopeaan käynnistämiseen kannustetaan korkeammalla tariffilla. Koska hankkeiden lupa- ja kaavoitusprosessissa kuluu lähes poikkeuksetta vuosia, ja lupien saannin aikataulu on hankalasti ennustettavaa, on tehokkaampaa ja kannustavampaa luoda järjestelmä, jossa tietyn aikarajan asemesta käytetään megawattipohjaista rajaa. STY ehdottaa, että korkeampi tariffi koskisi ensimmäisenä rakennettuja 500 megawattia.
Raportissa ehdotetaan tariffiin pääsylle ehdoksi kokorajaa 1 MVA tuulivoimalle ja 300 kVA biokaasulle. Tariffin piiriin pääsyn rajana tulisi olla käyttöpaikkakohtaiset hallinnolliset kustannukset, joista on vähennetty järjestelmän kiinteät aloitus- ja ylläpitokustannukset. Kuten raportista voi lukea, hallinnolliset kustannukset on määritetty selkeästi kiireellä ja tulokset ovat vain suuntaa antavat. Raportissa ei myöskään eritellä käyttöpaikkakohtaisia kustannuksia järjestelmän kiinteistä kustannuksista kokorajaa määritettäessä. Kun toteutuneet hallinnolliset kustannukset ovat selvillä, olisi syytä tarkistaa voiko myös pienempi hanke päästä tariffin piiriin.
Myös pienemmät tuulivoimalaitokset osallistuvat uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä tuulivoimalaitokset, jotka ovat liian pieniä päästäkseen tariffin piiriin, tarvitsevat tuekseen jonkin muun tuen, esimerkiksi investointituen tai sähkön nettomittauksen (käytäntö, jossa asiakkaalta veloitetaan energiamaksua vain laskutuskautena verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkömäärän erotus).
Tuulivoimayhdistys pitää hyvänä että raportissa mainitaan myös kaavoitukseen ja eri lupiin liittyvät ongelmakohdat, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista ja lisäävät investoijan riskiä. YVA, lupamenettelyt ja teknistaloudelliset selvitykset vievät aikaa useita vuosia, joten puiston valmistelujen pitää lähteä ajoissa liikkeelle, että vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan. Kaavoituksen sekä lupaprosessien nopeuttaminen ja pelisääntöjen selkeyttäminen on erittäin tarpeellista tuulivoimarakentamisen edistämiseksi
Syksyllä 2009 valmistuva Tuuliatlas tarvitsee tuekseen todellista tuulimittausaineistoa etenkin merialueilta ja sisämaasta. Julkisella rahalla tehdyt laadukkaat tuulimittaukset ovat kustannustehokkain tapa vähentää investointien riskitasoa ja siten tarvittavan tariffin tasoa. STY suosittelee lisäksi että TEM teettää arvion tuulivoimapotentiaalista Suomessa eri hintatasoilla heti Tuuliatlaksen valmistuttua syksyllä 2009. Nyt ehdotettu tariffitaso on asetettu vaillinaisten tietojen pohjalta ja vasta kokemus näyttää käynnistyykö hankkeita tarpeeksi tällä tasolla. Mikäli tariffitasoa tarvitsee tarkistaa, antaa arvio siihen hyvän työkalun.
Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114, anni.mikkonen (at) tuulivoimayhdistys.fi
Lehdistötiedote -Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 15.6.2009
Maailman tuulivoimapäivää vietetään 15.6. – Suomessa ennätysmäärä tuulivoimahankkeita vireillä
Tuulivoima-alan yritysten investointihalukkuus ylittää moninkertaisesti valtiovallan viralliset tavoitteet – hankkeita on vireillä 7800 MW ja tuulivoimatavoitteeksi Suomessa on asetettu 2000 MW vuonna 2020. Valtaosa hankkeista on merialueilla , jonne suunnattut edistämistoimet ovat vielä
puutteelliset. Suomen tuulivoimayhdistys joutuukin toteamaan että nyt kaavailluilla tuulivoiman edistämistoimilla edes asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.
Suomen energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 6/2008 vp) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimatuotannon kasvattaminen 6 TWh:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa asennettuna kapasiteettina tasoa 2000 – 3000 MW riippuen tuulivoimalaitosten sijoittumisesta – mikäli merkittävä osa rakennettavasta kapasiteetista sijoittuu merelle parempiin tuulioloihin, 6 TWh:n tuotantotavoite on saavutettavissa noin 2000 MW tuulivoimakapasiteetilla, maalle rakennettaessa saman sähkömäärän tuottamiseksi tarvitaan suurempi MW-määrä. Tavoitteen saavuttamiseksi vaadittava rakennettava tuulivoimaloiden lukumäärä on käytettävästä yksikkökoosta riippuen 500 – 1000.
Koko Euroopassa rakennettiin vuonna 2008 tuulivoimaa enemmän kuin mitään muuta energiamuotoa. Uutta tuulivoimakapasitteettia rakennettiin yli 8 GW, jolloin kokonaiskapasiteetti EU:n alueella vuoden lopussa oli 64,9 GW. Suomessa tuulivoimaa rakennettiin 33 MW vuonna 2008. Viimeisten kahden
vuoden kuluessa Suomessa toimivat energiayhtiöt ja projektikehittäjät ovat lisäksi käynnistäneet tuulivoimaprojekteja yhteensä 7800 MW:n tuotantokapasiteettia vastaavan määrän. Alasta kiinnostuneista yksityisistä ihmisistä sekä alalla toimivista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä koostuvan
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) jäsenet arvioivat, että merkittävä määrä uusia hankesuunnitelmia on vielä julkistamatta.
Valtaosa julkistetuista hankkeista (5900 MW) sijoittuu merialueille, koska kaavalliset valmiudet hankesuunnittelulle ovat merialueilla huomattavasti paremmat kuin maa-alueilla; suurin osa suunnitelluista merituulivoimahankkeista sijoittuu vahvistetuissa tai vahvistettavana olevissa maakuntakaavoissa tuulivoimatuotantoon osoitetuille alueille.
Maa-alueilla kaavavarauksia tuulivoimatuotannolle on toistaiseksi erittäin rajallisesti. Merkittävimpänä syynä tähän on Suomen tuuliatlas -projektin lykkäytyminen: STY on 1990-luvun loppupuolelta alkaen pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin vuonna 1991 laaditun tuuliatlaksen päivittämiseksi, mutta päivitystyö saatiin lopulta käyntiin vasta toukokuussa 2008 ja sen ennakoidaan valmistuvan kuluvan vuoden lopussa. luotettavan tuulisuustiedon puuttuessa on aluevarausten osoittaminen kaavoissa ollut vaikeaa ja tästä johtuen tuulivoimaa rakentavat yhtiöt ovat rannikko- ja sisämaa-alueilla joutuneet käynnistämään hankkeita pääosin alueilla, joita ei ole kaavoissa osoitettu tuulivoimarakentamiselle. Kaavoitus- ja lupaprosessien hitauden ja ongelmien vuoksi näiden hankkeiden valmistuminen voi kestää kauankin tai estyä kokonaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön ns. syöttötariffi-työryhmän väliraportissa (TEM269:00/2008) on esitetty tuulivoimahankkeille takuuhintatasoa 83,5 €/MWh kahdelletoista ensimmäiselle tuotantovuodelle. Ehdotettu taso on todennäköisesti riittävä hankkeiden toteuttamiseksi edullisissa rannikkokohteissa,
mutta STY:n ja sen jäsenyritysten näkemyksen mukaan taso on riittämätön käynnistämään tuulivoimarakentamista merialueilla (merkittävästi korkeampien rakennuskustannusten ja suurempien teknisten riskien johdosta) ja sisämaassa (heikompien tuuliolojen johdosta).
Kehitys on johtamassa umpikujaan, jossa kaavalliset valmiudet hankkeiden toteuttamiseksi ovat merialueilla, mutta takuuhinta mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen ainoastaan rannikkokohteissa. Sisämaa-alueilla ehdotettu takuuhintataso on liian alhainen samaan aikaan kun heikot kaavalliset valmiudet hidastavat hankesuunnittelua ja lisäävät suunnittelun riskejä.
Maailman tuulivoimapäivä
European Wind Energy Association (EWEA) ja Global Wind Energy Council (GWEC) koordinoivat yhdessä maailman tuulipäivää, jota vietetään 15.6. Tuulipäivänä järjestetään tuulivoimaan liittyviä seminaareja ja tapahtumia ympäri maailmaa. Maailman tuulipäivään liittyen Suomen Tuulivoimayhdistys järjestää yhdessä Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston kanssa ”Tuulella tulevaisuuteen”- seminaarin Kauhavalla. Seminaarissa esitellään laajasti Suomen tuulivoimasektoria ja siihen liittyviä ajankohtaisia asioita kuten syöttötariffia ja Tuuliatlasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
STY myös julkaisee yhdessä VTT:n kanssa Maailman tuulipäivän kunniaksi vireillä olevat hankkeet listana ja karttana STY:n www-sivuilla.
Lisätietoja: Anni Mikkonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, puh. 040 771 6114,
anni.mikkonen(at)tuulivoimayhdistys.fi
Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 7.4.2009 klo 12.00
Tuulivoima tarvitsee lisätukea ehdotetun syöttötariffin lisäksi
Uusiutuvan energian syöttötariffin rakennetta ja suuruutta pohtiva työryhmä luovutti 7.4.2009 tuulivoiman syöttötariffia koskevat ehdotuksensa väliraporttina elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
Suomen Tuulivoimayhdistys toteaa, että siirtyminen rajallisesta investointituesta tuotantotukeen on erittäin positiivinen asia Suomen tuulivoimalle. Ehdotettu tariffitaso riittää pitämään tuulivoimarakentamisen käynnissä, mutta on kuitenkin riittämätön tuulivoimamarkkinan voimakkaaseen kasvattamiseen, mikä olisi toivottavaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Merituulivoiman rakentamiselle esitetty tukitaso on selvästi liian alhainen. Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merituulivoimarakentamista on epätodennäköistä.
Mikäli merituulivoiman rakentaminen viivästyy, on vaarana että kotimainen osaaminen ja liiketoiminta jäävät kehittymättä hankkeiden viivästyessä. Kun hankkeet aikanaan toteutetaan, hankkeiden toteuttajat ja laitteet tulevat niistä maista joissa osaamisen kehittämistä on systemaattisesti tuettu.
Eritystoimia tarvitaan erityisesti merirakentamisen käynnistämiseksi sekä merialueiden ja rannikon sisämaan alueiden todellisten tuuliolosuhteiden selvittämiseksi. Laajamittainen merituulivoiman rakentaminen tarvitsee erillisen tariffin tai muun järjestelyn.
Tuulivoimayhdistys pitää hyvänä että raportissa mainitaan myös kaavoitukseen ja eri lupiin liittyvät ongelmakohdat, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista ja lisäävät investoijan riskiä. Lupakäytäntöihin tarvitaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.
Tuulimittausten tarpeellisuus riskien alentajana
Tuulivoimainvestoijan kannalta investointipäätökseen vaikuttaa voimakkaasti hankkeen riskitaso. Laadukkaat tuulimittaukset ovat tärkein keino vähentää hankkeen riskitasoa, mikä edelleen alentaa vaadittavaa tariffin tasoa.
Vuoden 2009 lopussa julkaistava uusi Suomen Tuuliatlas on hyvin tarpeellinen työkalu tuulivoimalle soveltuvien alueiden kartoittamiseen ja kaavoittamiseen. Se ei kuitenkaan ratkaise vielä Suomen tuulivoimapotentiaalin koko kartoitusta. Tuuliatlas perustuu mallinnustuloksiin, joiden tueksi on toistaiseksi erittäin vähän laadukasta mittausdataa. Erityisesti sisämaasta ja merialueilta ei ole sen tasoisia tuulimittauksia, joilla tuuliatlaksen tarkkuutta voitaisiin luotettavasti varmentaa. Selkeänä riskinä on että merituulivoiman ja sisämaan tuulivoiman kannattavuudesta saadaan väärä kuva.
Julkisella rahalla tehdyt laadukkaat tuulimittaukset ovat kustannustehokkain tapa vähentää investointien riskitasoa ja siten tarvittavan tariffin tasoa. Merituulivoiman osalta tulisi Suomeen rakentaa vähintään kaksi mittausasemaa, joilla tuulisuuden lisäksi voidaan tutkia myös muita merirakentamiseen liittyviä riskejä. Maatuulivoiman osalta tulee investoijien hankevalmistelua tukea tuulisuusmittauksiin myönnettävällä avustuksella.
Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 5.2.2009
Svensk Vindenergi on tyytyväinen Ruotsin hallituksen 5.2.2009 tekemään energiapäätökseen
”Voimakas tuulivoiman rakentaminen on Ruotsin "Alliansenin" energiasopimuksen tulos: – Hallitus on vastannut meidän korkealle asetettuihin odotuksiimme” Näin kommentoi Svensk Vindenergi:n tj, Matthias Rapp, energiasopimusta. Se avaa tien suuriin investointeihin ja pidemmällä tähtäimellä kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin Ruotsin tuulivoiman piirissä.
Svensk Vindenergi on kontakteissaan puolueiden kanssa pitkään väitellyt tuulivoiman pysyvien ja pitkävaikutteisten pelisääntöjen puolesta. Vaatimuksissa on ollut esillä muun muassa korkeampi tavoite tuulivoiman rakentamiselle, pidennetty sertifikaattijärjestelmä ja erityiset panostukset merituulivoimaan. Sopimuksen mukaan nämä vaatimukset tulevat hyvin pitkään täytäntöön pannuiksi.
Nyt suunniteltu tavoite 30 TWh uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 tietää reilua korotusta verrattuna tämän päivän tavoitteeseen 10 TWh vuoteen 2015. Tavoitteeseen sisältyy myös panostus merituulivoimaan. Mahdollistaakseen rakentamista sertifikaattijärjestelmää laajennetaan niin että rakentaminen voi nousta 17 – 25 TWh:iin asti. Korotus tulee suurimmaksi osaksi muodostumaan tuulivoimasta.
Lopuksi kasvatetaan uusiutuvan energian osuuden tavoite 49:stä 50:neen % vuoteen 2020. Jos ydinvoiman osuus kasvaa, tietää se että vastaavaa määrää uusiutuvaa on rakennettava. – Olemme joka kohdassa saanet näkemyksiimme vastakaikua. Se luo tulevaisuuden uskoa jäseniimme sekä kaikkiin jotka ovat kiinnostuneet ruotsalaisen tulivoiman kasvattamiseen. Päivän tiedote tulee luomaan yli 10 000 uutta työpaikkaa Ruotsin tuulivoimateollisuuden piiriin, toteaa Matthias Rapp.
Lehdistötiedote - EWEA
4.2.2009
Eurooppalainen tuulipäivä 15.6..2009: Uudet www-sivut ja valokuvakilpailu avattu
Eurooppalainen tuulipäivä laajenee kansainväliseksi Tuulipäiväksi vuonna 2009. Viisi maanosaa yhdistyy 15.6. tapahtumien, seminaarien, juhlien ja kilpailujen avulla tarkoituksenaan edistää puhdasta, loppumatonta, polttoaineetonta energialähdettä. Tuulipäivän valmistelu aloitetaan keväällä 2009 tuulivoima-aiheisella valokuvakilpailulla ja tänään avattavilla Tuulivoimapäivän www-sivuilla
Kesäkuussa 2008 yli 90 000 ihmistä otti osaa Tuulipäivän tapahtumiin 20 EU maassa. 185 tuulipuistoa avasi ovensa yleisölle tuulipäivän ajaksi. Avoimien ovien lisäksi järjestettiin erilaisia tapahtumia lasten piirustuskilpailusta työpajoihin ja seminaareihin. Tuulipäivän vuoden 2008 raportti löytyy EWEA:n sivuilta osoitteesta http://www.globalwindday.org/index.php?id=4
Tänä vuonna EWEA koordinoi Tuulienergiapäivän yhdessä Global Wind Energy Councilin (GWEC) kanssa. “Tuulella tuotetaan sähköä ympäri maailmaa jo miljoonille ihmisille”, sanoo Christian Kjaer, EWEAn pääjohtaja, “mutta saadaksemme täysin käyttöömme tarjolla olevan teknologian, yhä useampi ihminen on saatava tietoiseksi tuulivoiman hyödyistä: energiaomavaraisuudesta, hiilidioksidisäästöistä, säästöistä polttoainekustannuksissa, vihreistä työpaikoista ja niin edelleen.”
Steve Sawyer, GWECn kansliapäällikkö lisää “koska tuulienergiaan on panostettu ympäri maapalloa, on jo aika levittää myös Tuulipäivä maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Meidän täytyy edistää tuulivoiman käyttöä yhtenä rintamana. Tuulivoimalla voidaan vastata kasvavaan energian kysyntään ja taistella samalla ilmastonmuutosta vastaan. Tuulivoiman haasteet vaihtelevat alueittain, mutta kaikkialla tuulivoimateollisuus tarvitsee paikallisten päättäjien, kuntien ja kansalaisten tukea voidakseen hyödyntää maailmanlaajuiset tuulivarannot. Tuulipäivä edistää loistavasti tuulitietoisuutta!”
Tuulipäivän Uudet www-sivut www.globalwinddday.org tarjoavat tietoa kampanjasta sekä Tuulipäivän järjestämisessä mukana olevista tuulivoimayhdistyksistä, teollisuudesta ja sidosryhmistä.
National Geographic-lehden tukemana, yhteistyössä Fotk:n ja Samsung:n kanssa järjestetään tuulienergia-aiheinen valokuvakilpailu. Kilpailu on avoinna kaikille, jotka haluavat näyttää tuulivoimasta aivan uuden ulottuvuuden.
Kilpailun kaksi parasta saa palkinnoksi Samsungin lahjoittamat GX-20 kamerat. Kokoelma kilpailuun lähetetyistä kuvista on nähtävillä Tuulipäivän aikana. Saadaksesi lisätietoa, vieraile sivuilla www.globalwindday.org tai www.fotki.com ja muista että kilpailu päättyy 30.4.2009!
Lehdistötiedote – Suomen tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 10.9.2008 klo 12.00
Investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan tarpeen tuulivoimasta huolimatta
Fingrid Oyj esitteli eilen (9.9.2008) järjestetyssä tiedotustilaisuudessa näkemyksiään tuulivoiman vaikutuksista kantaverkkoon sekä esitteli yhtiön lähivuoden investointisuunnitelman.
Koska Fingridin julkaisemasta lehdistötiedotteesta on tiedotusvälineissä tehty hyvin erilaisia tulkintoja, haluaa Suomen Tuulivoimayhdistys täsmentää muutamia seikkoja tällä lehdistötiedotteellaan.
Perusperiaatteista yksimielisyys
Laajamittaisen tuulivoimarakentamisen perusperiaatteista vallitsee Tuulivoima-alan ja Fingridin kesken täysi yksimielisyys, minkä osa tiedotusvälineistä on valitettavasti kokonaan sivuuttanut. Nämä perusperiaatteet ovat:
1. Tuulivoimalat voidaan liittää verkkoon periaatteessa samalla logiikalla kuin muutkin voimalaitokset.
2. Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta, mihin tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta.
3. Tuulivoimatuotannon maantieteellinen hajauttaminen pienentää tehonvaihteluita ja säädön tarvetta.
”Saksan tukimallin” yksityiskohtaista kopioimista Suomeen ei tuulivoima-ala ole missään vaiheessa esittänyt, joten tältä osin Fingridin esittämä huolestuminen on käsittääksemme perusteeton.
Tuulivoiman osuus Fingridin lähivuosien investointien suunnittelussa
Kantaverkon investointitarpeisiin liittyen tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan suurin osa ellei peräti kaikki lehdistötiedotteessa ja tiedotustilaisuudessa mainitut lähivuosien investoinnit, sekä maan sisäisen että rajajohtokapasiteetin osalta, tulisivat tehtäväksi vaikka tuulivoimaa ei rakennettaisi Suomeen lisää yhtään. Tämä arvio perustuu aiemmin julkaistuihin ja annettuihin eri tietoihin ja lausuntoihin Fingridin toiminnan kehittämisestä lähivuosina sekä verkkopäivänä esitettyihin kalvosarjoihin. Investoinnit siis helpottavat tuulivoiman integroimista, mutta tuulivoima ei ole syy investointeihin. Fingrid olisi voinut ilmaista selkeämmin lehdistötiedotteessaan, että suurin osa 1,6 mrd euron investoinneista ei liity tuulivoimaan vaan esim. kantaverkon ikääntymiseen, kulutuksen muutoksiin (esim. Lappi) ja uusiin suuriin voimalaitosyksiköihin varautumiseen (mm. reservien lisäys).
Tuulivoiman vaatiman säätövoiman laskentaperuste ja kustannukset
Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta (1300 MW vuonna 2012), ja tähän mitoitukseen tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta. 2000 MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa voidaan hoitaa olemassaolevalla reservikapasiteetilla. Fingrid tuo myös esille sen, että rajasiirtokapasiteetin lisääminen Ruotsiin sekä kulutusjoustot ovat ensisijainen tapa lisätä säätövoimaa Suomessa. Uuden säätövoimakapasiteetin rakentaminen on kallein ja siksi viimeisin tapa. Fingridin esittämässä säätövoimatarpeessa käytetään aiheesta julkaistuihin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna erilaisia oletuksia sen suhteen, mikä on pahin tilanne johon sähköjärjestelmän mitoituksessa on varauduttava. Valitut lähtöoletukset vaikuttavat lopputuloksiin, mutta suuruusluokkaeroja aiemmin julkaistuihin tuloksiin (esim. VTT) ei ole.
Tuulivoiman kapasiteettiarvo sähköntuotantojärjestelmässä
Fingridin esittämä kapasiteettiarvo tuulivoimalle on 6 %. Tämä Fingridin esittämä kapasiteettiarvo ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon. Tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan tämä irrallinen luku on ilmeisemmin lainattu suoraan Nordelin raportista " Wind Power in Nordel - system impact for the year 2008". Nordelin raportissa tuulivoiman kapasiteettiarvo pohjoismaissa on määritetty arvioimalla tuulivoiman tuotannon todennäköisyyttä ilman laskentaa koko järjestelmän tuotannon riittävyyden todennäköisyyksistä. Tuulivoimayhdistys pitää tärkeänä, että tuulivoiman kapasiteettiarvo eri asennetun tuulivoimakapasiteetin määrillä ja sijoitusvaihtoehdoilla Suomessa määritettäisiin ja kapasiteettiarvo laskettaisiin tieteellisemmällä metodilla. Suuruusluokkaeroja aiempiin selvityksiin verrattuna ei tässäkään suhteessa ole odotettavissa.
Lisätietoja: Jari Ihonen, Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja 050-3460970
