Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry

UUSI TUULIATLAS TARVITSEE TUEKSEEN TODELLISTA MITTAUSAINEISTOA

Tähän asti tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden varaamista mm. maakuntakaavoihin on rajoittanut tiedon puute tuuliolosuhteista eri puolella Suomea. Keskiviikkona 25.11.2009 julkaistu Suomen uusi tuuliatlas vastaa tähän tarpeeseen hyvin. Atlas on keskeinen työkalu myös tuulivoimaa rakentaville tahoille.

Uusi tuuliatlas on nimenomaan kaavoituksen apuväline, joka kertoo missä kannattaa aloittaa paikalliset tuulimittaukset. Parasta rakennuspaikkaa se ei suoraan kerro. Atlaksen merkittävin hyöty onkin, että sen tulosten perusteella voidaan tehdä kaavavarauksia tuulivoimatuotannolle. Kuntien ja maakuntien liittojen tulisikin käynnistää kaavoitustyö nyt ripeästi, jotta varmistettaisiin maankäytölliset edellytykset vuodelle 2020 asetetun kansallisen tuulivoimatavoitteen (6 TWh tuulivoimatuotanto) saavuttamiselle ilman kohtuuttomia viiveitä.

Ruotsin tuuliatlas lupaa myös hyviä tuuliolosuhteita sisämaahan. Käytännössä hankekohtaisissa tuulimittauksissa on todettu huomattavasti alhaisempia keskituulennopeuksia kuin tuuliatlas alueelle ennustaa. Esimerkiksi Vattenfall on mitannut keskituulennopeudeksi 6 m/s alueella, jolle tuuliatlas ennusti 7,2 m/s. 20 % ero keskituulennopeudessa saattaa kuulostaa pieneltä, mutta käytännössä se tarkoittaa 45 – 50 % eroa tuulivoimatuotannossa.

Myöskään Suomen tuuliatlastyön tueksi ei ole tehty tarpeeksi todellisten tuuliolosuhteiden mittauksia riittävän korkealla maanpinnasta, jolloin atlaksen antamiin tuulisuustietoihin ei ole voitu sisällyttää tilastollista tarkastelua tuulipotentiaaliarvioiden virhemarginaaleista. Näin ollen uusi tuuliatlas on vielä liian epäluotettava suunniteltujen tuulivoimahankkeiden taloudellisten toteutusedellytysten sekä tuulivoimatuotannon todellisen potentiaalin, kustannusten ja tukitarpeiden arviointiin.

Tuuliatlaksen tulosten verifioimiseen tarvitaan julkista tukea. Korkealaatuisia tuulennopeuksien pitkäaikaismittauksia tarvitaan mereltä ainakin kolmessa kohteessa ja sisämaasta huomattavasti useammassa paikassa.

Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114

Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Tuulivoiman syöttötariffi on hyvä alku - tavoitteisiin pääseminen edellyttää myös
muita toimia

Suomen tuulivoimayhdistys toteaa että nyt ehdotetuilla tukitoimilla Suomelle asetettujen tuulivoimatavoitteiden saavuttaminen 2020 mennessä on epävarmaa. Ehdotettu tariffitaso on riittävä vain parhaille rannikkopaikoille. Tavoitteiden toteutuminen vaatii muita jämäköitä edistämistoimia, mm. merituulivoimalle erillistä tukea, kaavoitus- ja lupaprosessien selkeyttämistä ja tuulivoimapotentiaaliarviota Suomessa eri hintatasoilla.

Uusiutuvan energian syöttötariffin rakennetta ja suuruutta pohtiva työryhmä luovutti 29.9.2009 loppuraporttinsa (Ehdotus biokaasun syöttötariffiksi ja tuulivoiman syöttötariffia koskevat tarkennukset) elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Suomen Tuulivoimayhdistys toteaa, että siirtyminen rajallisesta investointituesta tuotantotukeen on erittäin positiivinen asia Suomen tuulivoimalle. Ehdotettu taso on todennäköisesti riittävä hankkeiden toteuttamiseksi edullisissa rannikkokohteissa, mutta STY:n ja sen jäsenyritysten näkemyksen mukaan taso on riittämätön käynnistämään tuulivoimarakentamista merialueilla (merkittävästi korkeampien rakennuskustannusten ja suurempien teknisten riskien johdosta) ja sisämaassa (heikompien tuuliolojen johdosta). Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merelle ja sisämaahan rakentamista on epätodennäköistä ja siksi laajamittainen meri- ja sisämaarakentaminen tarvitsee tuekseen erillisen tariffin tai muun järjestelyn.

STY pitää hyvänä, että hankkeiden nopeaan käynnistämiseen kannustetaan korkeammalla tariffilla. Koska hankkeiden lupa- ja kaavoitusprosessissa kuluu lähes poikkeuksetta vuosia, ja lupien saannin aikataulu on hankalasti ennustettavaa, on tehokkaampaa ja kannustavampaa luoda järjestelmä, jossa tietyn aikarajan asemesta käytetään megawattipohjaista rajaa. STY ehdottaa, että korkeampi tariffi koskisi ensimmäisenä rakennettuja 500 megawattia.

Raportissa ehdotetaan tariffiin pääsylle ehdoksi kokorajaa 1 MVA tuulivoimalle ja 300 kVA biokaasulle. Tariffin piiriin pääsyn rajana tulisi olla käyttöpaikkakohtaiset hallinnolliset kustannukset, joista on vähennetty järjestelmän kiinteät aloitus- ja ylläpitokustannukset. Kuten raportista voi lukea, hallinnolliset kustannukset on määritetty selkeästi kiireellä ja tulokset ovat vain suuntaa antavat. Raportissa ei myöskään eritellä käyttöpaikkakohtaisia kustannuksia järjestelmän kiinteistä kustannuksista kokorajaa määritettäessä. Kun toteutuneet hallinnolliset kustannukset ovat selvillä, olisi syytä tarkistaa voiko myös pienempi hanke päästä tariffin piiriin.

Myös pienemmät tuulivoimalaitokset osallistuvat uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä tuulivoimalaitokset, jotka ovat liian pieniä päästäkseen tariffin piiriin, tarvitsevat tuekseen jonkin muun tuen, esimerkiksi investointituen tai sähkön nettomittauksen (käytäntö, jossa asiakkaalta veloitetaan energiamaksua vain laskutuskautena verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkömäärän erotus).

Tuulivoimayhdistys pitää hyvänä että raportissa mainitaan myös kaavoitukseen ja eri lupiin liittyvät ongelmakohdat, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista ja lisäävät investoijan riskiä. YVA, lupamenettelyt ja teknistaloudelliset selvitykset vievät aikaa useita vuosia, joten puiston valmistelujen pitää lähteä ajoissa liikkeelle, että vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan. Kaavoituksen sekä lupaprosessien nopeuttaminen ja pelisääntöjen selkeyttäminen on erittäin tarpeellista tuulivoimarakentamisen edistämiseksi

Syksyllä 2009 valmistuva Tuuliatlas tarvitsee tuekseen todellista tuulimittausaineistoa etenkin merialueilta ja sisämaasta. Julkisella rahalla tehdyt laadukkaat tuulimittaukset ovat kustannustehokkain tapa vähentää investointien riskitasoa ja siten tarvittavan tariffin tasoa. STY suosittelee lisäksi että TEM teettää arvion tuulivoimapotentiaalista Suomessa eri hintatasoilla heti Tuuliatlaksen valmistuttua syksyllä 2009. Nyt ehdotettu tariffitaso on asetettu vaillinaisten tietojen pohjalta ja vasta kokemus näyttää käynnistyykö hankkeita tarpeeksi tällä tasolla. Mikäli tariffitasoa tarvitsee tarkistaa, antaa arvio siihen hyvän työkalun.

Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114, anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi

Lehdistötiedote -Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 15.6.2009

Maailman tuulivoimapäivää vietetään 15.6. – Suomessa ennätysmäärä tuulivoimahankkeita vireillä

Tuulivoima-alan yritysten investointihalukkuus ylittää moninkertaisesti valtiovallan viralliset tavoitteet – hankkeita on vireillä 7800 MW ja tuulivoimatavoitteeksi Suomessa on asetettu 2000 MW vuonna 2020. Valtaosa hankkeista on merialueilla , jonne suunnattut edistämistoimet ovat vielä
puutteelliset. Suomen tuulivoimayhdistys joutuukin toteamaan että nyt kaavailluilla tuulivoiman edistämistoimilla edes asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 6/2008 vp) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimatuotannon kasvattaminen 6 TWh:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa asennettuna kapasiteettina tasoa 2000 – 3000 MW riippuen tuulivoimalaitosten sijoittumisesta – mikäli merkittävä osa rakennettavasta kapasiteetista sijoittuu merelle parempiin tuulioloihin, 6 TWh:n tuotantotavoite on saavutettavissa noin 2000 MW tuulivoimakapasiteetilla, maalle rakennettaessa saman sähkömäärän tuottamiseksi tarvitaan suurempi MW-määrä. Tavoitteen saavuttamiseksi vaadittava rakennettava tuulivoimaloiden lukumäärä on käytettävästä yksikkökoosta riippuen 500 – 1000.

Koko Euroopassa rakennettiin vuonna 2008 tuulivoimaa enemmän kuin mitään muuta energiamuotoa. Uutta tuulivoimakapasitteettia rakennettiin yli 8 GW, jolloin kokonaiskapasiteetti EU:n alueella vuoden lopussa oli 64,9 GW. Suomessa tuulivoimaa rakennettiin 33 MW vuonna 2008. Viimeisten kahden
vuoden kuluessa Suomessa toimivat energiayhtiöt ja projektikehittäjät ovat lisäksi käynnistäneet tuulivoimaprojekteja yhteensä 7800 MW:n tuotantokapasiteettia vastaavan määrän. Alasta kiinnostuneista yksityisistä ihmisistä sekä alalla toimivista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä koostuvan
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) jäsenet arvioivat, että merkittävä määrä uusia hankesuunnitelmia on vielä julkistamatta.

Valtaosa julkistetuista hankkeista (5900 MW) sijoittuu merialueille, koska kaavalliset valmiudet hankesuunnittelulle ovat merialueilla huomattavasti paremmat kuin maa-alueilla; suurin osa suunnitelluista merituulivoimahankkeista sijoittuu vahvistetuissa tai vahvistettavana olevissa maakuntakaavoissa tuulivoimatuotantoon osoitetuille alueille.

Maa-alueilla kaavavarauksia tuulivoimatuotannolle on toistaiseksi erittäin rajallisesti. Merkittävimpänä syynä tähän on Suomen tuuliatlas -projektin lykkäytyminen: STY on 1990-luvun loppupuolelta alkaen pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin vuonna 1991 laaditun tuuliatlaksen päivittämiseksi, mutta päivitystyö saatiin lopulta käyntiin vasta toukokuussa 2008 ja sen ennakoidaan valmistuvan kuluvan vuoden lopussa. luotettavan tuulisuustiedon puuttuessa on aluevarausten osoittaminen kaavoissa ollut vaikeaa ja tästä johtuen tuulivoimaa rakentavat yhtiöt ovat rannikko- ja sisämaa-alueilla joutuneet käynnistämään hankkeita pääosin alueilla, joita ei ole kaavoissa osoitettu tuulivoimarakentamiselle. Kaavoitus- ja lupaprosessien hitauden ja ongelmien vuoksi näiden hankkeiden valmistuminen voi kestää kauankin tai estyä kokonaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ns. syöttötariffi-työryhmän väliraportissa (TEM269:00/2008) on esitetty tuulivoimahankkeille takuuhintatasoa 83,5 €/MWh kahdelletoista ensimmäiselle tuotantovuodelle. Ehdotettu taso on todennäköisesti riittävä hankkeiden toteuttamiseksi edullisissa rannikkokohteissa,
mutta STY:n ja sen jäsenyritysten näkemyksen mukaan taso on riittämätön käynnistämään tuulivoimarakentamista merialueilla (merkittävästi korkeampien rakennuskustannusten ja suurempien teknisten riskien johdosta) ja sisämaassa (heikompien tuuliolojen johdosta).

Kehitys on johtamassa umpikujaan, jossa kaavalliset valmiudet hankkeiden toteuttamiseksi ovat merialueilla, mutta takuuhinta mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen ainoastaan rannikkokohteissa. Sisämaa-alueilla ehdotettu takuuhintataso on liian alhainen samaan aikaan kun heikot kaavalliset valmiudet hidastavat hankesuunnittelua ja lisäävät suunnittelun riskejä.

Maailman tuulivoimapäivä
European Wind Energy Association (EWEA) ja Global Wind Energy Council (GWEC) koordinoivat yhdessä maailman tuulipäivää, jota vietetään 15.6. Tuulipäivänä järjestetään tuulivoimaan liittyviä seminaareja ja tapahtumia ympäri maailmaa. Maailman tuulipäivään liittyen Suomen Tuulivoimayhdistys järjestää yhdessä Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston kanssa ”Tuulella tulevaisuuteen”- seminaarin Kauhavalla. Seminaarissa esitellään laajasti Suomen tuulivoimasektoria ja siihen liittyviä ajankohtaisia asioita kuten syöttötariffia ja Tuuliatlasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

STY myös julkaisee yhdessä VTT:n kanssa Maailman tuulipäivän kunniaksi vireillä olevat hankkeet listana ja karttana STY:n www-sivuilla.

Lisätietoja: Anni Mikkonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, puh. 040 771 6114,
anni.mikkonen(at)tuulivoimayhdistys.fi

Lehdistötiedote – Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 7.4.2009 klo 12.00

Tuulivoima tarvitsee lisätukea ehdotetun syöttötariffin lisäksi

Uusiutuvan energian syöttötariffin rakennetta ja suuruutta pohtiva työryhmä luovutti 7.4.2009 tuulivoiman syöttötariffia koskevat ehdotuksensa väliraporttina elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Suomen Tuulivoimayhdistys toteaa, että siirtyminen rajallisesta investointituesta tuotantotukeen on erittäin positiivinen asia Suomen tuulivoimalle. Ehdotettu tariffitaso riittää pitämään tuulivoimarakentamisen käynnissä, mutta on kuitenkin riittämätön tuulivoimamarkkinan voimakkaaseen kasvattamiseen, mikä olisi toivottavaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Merituulivoiman rakentamiselle esitetty tukitaso on selvästi liian alhainen. Nykytietämyksen perusteella vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttaminen ilman merituulivoimarakentamista on epätodennäköistä.

Mikäli merituulivoiman rakentaminen viivästyy, on vaarana että kotimainen osaaminen ja liiketoiminta jäävät kehittymättä hankkeiden viivästyessä. Kun hankkeet aikanaan toteutetaan, hankkeiden toteuttajat ja laitteet tulevat niistä maista joissa osaamisen kehittämistä on systemaattisesti tuettu.

Eritystoimia tarvitaan erityisesti merirakentamisen käynnistämiseksi sekä merialueiden ja rannikon sisämaan alueiden todellisten tuuliolosuhteiden selvittämiseksi. Laajamittainen merituulivoiman rakentaminen tarvitsee erillisen tariffin tai muun järjestelyn.

Tuulivoimayhdistys pitää hyvänä että raportissa mainitaan myös kaavoitukseen ja eri lupiin liittyvät ongelmakohdat, jotka vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista ja lisäävät investoijan riskiä. Lupakäytäntöihin tarvitaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.

Tuulimittausten tarpeellisuus riskien alentajana

Tuulivoimainvestoijan kannalta investointipäätökseen vaikuttaa voimakkaasti hankkeen riskitaso. Laadukkaat tuulimittaukset ovat tärkein keino vähentää hankkeen riskitasoa, mikä edelleen alentaa vaadittavaa tariffin tasoa.

Vuoden 2009 lopussa julkaistava uusi Suomen Tuuliatlas on hyvin tarpeellinen työkalu tuulivoimalle soveltuvien alueiden kartoittamiseen ja kaavoittamiseen. Se ei kuitenkaan ratkaise vielä Suomen tuulivoimapotentiaalin koko kartoitusta. Tuuliatlas perustuu mallinnustuloksiin, joiden tueksi on toistaiseksi erittäin vähän laadukasta mittausdataa. Erityisesti sisämaasta ja merialueilta ei ole sen tasoisia tuulimittauksia, joilla tuuliatlaksen tarkkuutta voitaisiin luotettavasti varmentaa. Selkeänä riskinä on että merituulivoiman ja sisämaan tuulivoiman kannattavuudesta saadaan väärä kuva.

Julkisella rahalla tehdyt laadukkaat tuulimittaukset ovat kustannustehokkain tapa vähentää investointien riskitasoa ja siten tarvittavan tariffin tasoa. Merituulivoiman osalta tulisi Suomeen rakentaa vähintään kaksi mittausasemaa, joilla tuulisuuden lisäksi voidaan tutkia myös muita merirakentamiseen liittyviä riskejä. Maatuulivoiman osalta tulee investoijien hankevalmistelua tukea tuulisuusmittauksiin myönnettävällä avustuksella.

Lisätietoja: Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys, puh. 040 771 6114

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 5.2.2009

Svensk Vindenergi on tyytyväinen Ruotsin hallituksen 5.2.2009 tekemään energiapäätökseen

”Voimakas tuulivoiman rakentaminen on Ruotsin "Alliansenin" energiasopimuksen tulos: – Hallitus on vastannut meidän korkealle asetettuihin odotuksiimme” Näin kommentoi Svensk Vindenergi:n tj, Matthias Rapp, energiasopimusta. Se avaa tien suuriin investointeihin ja pidemmällä tähtäimellä kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin Ruotsin tuulivoiman piirissä.

Svensk Vindenergi on kontakteissaan puolueiden kanssa pitkään väitellyt tuulivoiman pysyvien ja pitkävaikutteisten pelisääntöjen puolesta. Vaatimuksissa on ollut esillä muun muassa korkeampi tavoite tuulivoiman rakentamiselle, pidennetty sertifikaattijärjestelmä ja erityiset panostukset merituulivoimaan. Sopimuksen mukaan nämä vaatimukset tulevat hyvin pitkään täytäntöön pannuiksi.

Nyt suunniteltu tavoite 30 TWh uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 tietää reilua korotusta verrattuna tämän päivän tavoitteeseen 10 TWh vuoteen 2015. Tavoitteeseen sisältyy myös panostus merituulivoimaan. Mahdollistaakseen rakentamista sertifikaattijärjestelmää laajennetaan niin että rakentaminen voi nousta 17 – 25 TWh:iin asti. Korotus tulee suurimmaksi osaksi muodostumaan tuulivoimasta.

Lopuksi kasvatetaan uusiutuvan energian osuuden tavoite 49:stä 50:neen % vuoteen 2020. Jos ydinvoiman osuus kasvaa, tietää se että vastaavaa määrää uusiutuvaa on rakennettava. – Olemme joka kohdassa saanet näkemyksiimme vastakaikua. Se luo tulevaisuuden uskoa jäseniimme sekä kaikkiin jotka ovat kiinnostuneet ruotsalaisen tulivoiman kasvattamiseen. Päivän tiedote tulee luomaan yli 10 000 uutta työpaikkaa Ruotsin tuulivoimateollisuuden piiriin, toteaa Matthias Rapp.

Lehdistötiedote - EWEA
4.2.2009

Eurooppalainen tuulipäivä 15.6..2009: Uudet www-sivut ja valokuvakilpailu avattu

Eurooppalainen tuulipäivä laajenee kansainväliseksi Tuulipäiväksi vuonna 2009. Viisi maanosaa yhdistyy 15.6. tapahtumien, seminaarien, juhlien ja kilpailujen avulla tarkoituksenaan edistää puhdasta, loppumatonta, polttoaineetonta energialähdettä. Tuulipäivän valmistelu aloitetaan keväällä 2009 tuulivoima-aiheisella valokuvakilpailulla ja tänään avattavilla Tuulivoimapäivän www-sivuilla

Kesäkuussa 2008 yli 90 000 ihmistä otti osaa Tuulipäivän tapahtumiin 20 EU maassa. 185 tuulipuistoa avasi ovensa yleisölle tuulipäivän ajaksi. Avoimien ovien lisäksi järjestettiin erilaisia tapahtumia lasten piirustuskilpailusta työpajoihin ja seminaareihin. Tuulipäivän vuoden 2008 raportti löytyy EWEA:n sivuilta osoitteesta http://www.globalwindday.org/index.php?id=4

Tänä vuonna EWEA koordinoi Tuulienergiapäivän yhdessä Global Wind Energy Councilin (GWEC) kanssa. “Tuulella tuotetaan sähköä ympäri maailmaa jo miljoonille ihmisille”, sanoo Christian Kjaer, EWEAn pääjohtaja, “mutta saadaksemme täysin käyttöömme tarjolla olevan teknologian, yhä useampi ihminen on saatava tietoiseksi tuulivoiman hyödyistä: energiaomavaraisuudesta, hiilidioksidisäästöistä, säästöistä polttoainekustannuksissa, vihreistä työpaikoista ja niin edelleen.”

Steve Sawyer, GWECn kansliapäällikkö lisää “koska tuulienergiaan on panostettu ympäri maapalloa, on jo aika levittää myös Tuulipäivä maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Meidän täytyy edistää tuulivoiman käyttöä yhtenä rintamana. Tuulivoimalla voidaan vastata kasvavaan energian kysyntään ja taistella samalla ilmastonmuutosta vastaan. Tuulivoiman haasteet vaihtelevat alueittain, mutta kaikkialla tuulivoimateollisuus tarvitsee paikallisten päättäjien, kuntien ja kansalaisten tukea voidakseen hyödyntää maailmanlaajuiset tuulivarannot. Tuulipäivä edistää loistavasti tuulitietoisuutta!”

Tuulipäivän Uudet www-sivut www.globalwinddday.org tarjoavat tietoa kampanjasta sekä Tuulipäivän järjestämisessä mukana olevista tuulivoimayhdistyksistä, teollisuudesta ja sidosryhmistä.

National Geographic-lehden tukemana, yhteistyössä Fotk:n ja Samsung:n kanssa järjestetään tuulienergia-aiheinen valokuvakilpailu. Kilpailu on avoinna kaikille, jotka haluavat näyttää tuulivoimasta aivan uuden ulottuvuuden.

Kilpailun kaksi parasta saa palkinnoksi Samsungin lahjoittamat GX-20 kamerat. Kokoelma kilpailuun lähetetyistä kuvista on nähtävillä Tuulipäivän aikana. Saadaksesi lisätietoa, vieraile sivuilla www.globalwindday.org tai www.fotki.com ja muista että kilpailu päättyy 30.4.2009!

Lehdistötiedote – Suomen tuulivoimayhdistys ry
Julkaisuvapaa 10.9.2008 klo 12.00

Investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan tarpeen tuulivoimasta huolimatta

Fingrid Oyj esitteli eilen (9.9.2008) järjestetyssä tiedotustilaisuudessa näkemyksiään tuulivoiman vaikutuksista kantaverkkoon sekä esitteli yhtiön lähivuoden investointisuunnitelman.

Koska Fingridin julkaisemasta lehdistötiedotteesta on tiedotusvälineissä tehty hyvin erilaisia tulkintoja, haluaa Suomen Tuulivoimayhdistys täsmentää muutamia seikkoja tällä lehdistötiedotteellaan.

Perusperiaatteista yksimielisyys

Laajamittaisen tuulivoimarakentamisen perusperiaatteista vallitsee Tuulivoima-alan ja Fingridin kesken täysi yksimielisyys, minkä osa tiedotusvälineistä on valitettavasti kokonaan sivuuttanut. Nämä perusperiaatteet ovat:
1. Tuulivoimalat voidaan liittää verkkoon periaatteessa samalla logiikalla kuin muutkin voimalaitokset.
2. Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta, mihin tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta.
3. Tuulivoimatuotannon maantieteellinen hajauttaminen pienentää tehonvaihteluita ja säädön tarvetta.
”Saksan tukimallin” yksityiskohtaista kopioimista Suomeen ei tuulivoima-ala ole missään vaiheessa esittänyt, joten tältä osin Fingridin esittämä huolestuminen on käsittääksemme perusteeton.

Tuulivoiman osuus Fingridin lähivuosien investointien suunnittelussa

Kantaverkon investointitarpeisiin liittyen tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan suurin osa ellei peräti kaikki lehdistötiedotteessa ja tiedotustilaisuudessa mainitut lähivuosien investoinnit, sekä maan sisäisen että rajajohtokapasiteetin osalta, tulisivat tehtäväksi vaikka tuulivoimaa ei rakennettaisi Suomeen lisää yhtään. Tämä arvio perustuu aiemmin julkaistuihin ja annettuihin eri tietoihin ja lausuntoihin Fingridin toiminnan kehittämisestä lähivuosina sekä verkkopäivänä esitettyihin kalvosarjoihin. Investoinnit siis helpottavat tuulivoiman integroimista, mutta tuulivoima ei ole syy investointeihin. Fingrid olisi voinut ilmaista selkeämmin lehdistötiedotteessaan, että suurin osa 1,6 mrd euron investoinneista ei liity tuulivoimaan vaan esim. kantaverkon ikääntymiseen, kulutuksen muutoksiin (esim. Lappi) ja uusiin suuriin voimalaitosyksiköihin varautumiseen (mm. reservien lisäys).

Tuulivoiman vaatiman säätövoiman laskentaperuste ja kustannukset

Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta (1300 MW vuonna 2012), ja tähän mitoitukseen tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta. 2000 MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa voidaan hoitaa olemassaolevalla reservikapasiteetilla. Fingrid tuo myös esille sen, että rajasiirtokapasiteetin lisääminen Ruotsiin sekä kulutusjoustot ovat ensisijainen tapa lisätä säätövoimaa Suomessa. Uuden säätövoimakapasiteetin rakentaminen on kallein ja siksi viimeisin tapa. Fingridin esittämässä säätövoimatarpeessa käytetään aiheesta julkaistuihin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna erilaisia oletuksia sen suhteen, mikä on pahin tilanne johon sähköjärjestelmän mitoituksessa on varauduttava. Valitut lähtöoletukset vaikuttavat lopputuloksiin, mutta suuruusluokkaeroja aiemmin julkaistuihin tuloksiin (esim. VTT) ei ole.

Tuulivoiman kapasiteettiarvo sähköntuotantojärjestelmässä

Fingridin esittämä kapasiteettiarvo tuulivoimalle on 6 %. Tämä Fingridin esittämä kapasiteettiarvo ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon. Tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan tämä irrallinen luku on ilmeisemmin lainattu suoraan Nordelin raportista " Wind Power in Nordel - system impact for the year 2008". Nordelin raportissa tuulivoiman kapasiteettiarvo pohjoismaissa on määritetty arvioimalla tuulivoiman tuotannon todennäköisyyttä ilman laskentaa koko järjestelmän tuotannon riittävyyden todennäköisyyksistä. Tuulivoimayhdistys pitää tärkeänä, että tuulivoiman kapasiteettiarvo eri asennetun tuulivoimakapasiteetin määrillä ja sijoitusvaihtoehdoilla Suomessa määritettäisiin ja kapasiteettiarvo laskettaisiin tieteellisemmällä metodilla. Suuruusluokkaeroja aiempiin selvityksiin verrattuna ei tässäkään suhteessa ole odotettavissa.

Lisätietoja: Jari Ihonen, Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja 050-3460970