Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Ilmasto- ja energiapolitiikka

Kestävä kehitys

Vuonna 1992 YK:n Riossa pidetyssä konferenssissa julisti Norjan pääministeri Gro Harlem Bruntland raportissaan käsitteen “kestävä kehitys”: Nykyisen sukupolven tulee jättää tuleville sukupolville mahdollisuudet tyydyttää tarpeensa yhtä hyvin kuin me.

Vuonna 1987 Nobelin palkinnon saanut taloustutkija Robert Solow muotoili asian seuraavasti: Seuraavalle sukupolvelle tulee jättää se, minkä se tarvitsee saavuttaakseen yhtä korkean elintason kuin meidän sukupolvi, sekä mahdollisuudet luovuttaa heitä seuraavalle sukupolvelle saman verran. Kansainvälinen ja kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka perustuu pitkälti Kestävän kehityksen periaatteisiin.

Pariisin ilmastosopimus

YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.

Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016. Sopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 maata, jotka tuottavat vähintään 55 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Viiden vuoden välein tapahtuvissa maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa tarkastellaan osapuolien yhteistä edistymistä suhteessa sopimuksen tavoitteisiin. Ensimmäinen kokonaistarkastelu tapahtuu vuonna 2023.

Lisäksi Pariisin sopimuksen mukaan tavoitteena on saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen päästöjen huippu mahdollisimman pian sekä vähentää päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. (Ympäristöministeriö.)

Lue lisää Pariisin sopimuksesta

Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.(2)

Suomi luopuu pienin poikkeuksin kivihiilen energiakäytöstä. Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin sekä otetaan käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. Tavoitteena on vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Sähkömarkkinoita kehitetään alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Sähkön kysynnän ja tarjonnan joustavuutta sekä ylipäänsä järjestelmätason energiatehokkuutta lisätään. Vuosille 2018−2020 valmistellaan teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden pohjalta myönnetään tukea kustannustehokkaalle uusiutuvaan energiaan perustuvalle uudelle sähköntuotannolle.

Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus liikenteessä ylittää selvästi hallitusohjelman tavoitteen. Tuontiöljyn kotimainen käyttö puolittuu tavoitellusti.

Liikennesektorin toimet vähentävät eniten päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä pohjustaen vuoden 2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016.)