Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Ilmastonmuutos

Maapallon ilmasto on muuttumassa huomattavan nopeasti ihmisen toimintojen seurauksena. Ilmastonmuutoksen keskeisenä tekijänä on kasvihuonekaasujen päästöjen jatkuva voimakas kasvu 1900-luvun alusta lähtien.

Teollisuuden, energiatuotannon ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasut joutuvat ilmakehään, jossa ne vähentävät maapallon heijastaman pitkäaaltoisen lämpösäteilyn pääsemistä avaruuteen. Kaasut toimivat siis periaatteessa samalla tavoin kuin kasvihuoneen lasikate: päästävät auringonsäteilyä sisään lämmittämään kasvihuonetta ja sen rakenteita ja maanpintaa, mutta estävät lämpöä karkaamasta ulos. Jos päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiö voi nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on muistettava, että kasvihuoneilmiö on edellytys kaikelle elämälle maapallolla. Ilman kasvihuonekaasujen muodostamaa "katetta" maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Ongelmana on nimenomaan kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ihmistoiminnan seurauksena, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu.

Jääkarhua on pidetty ilmastonmuutoksen symbolina. Lämpeneminen ja napajäätiköiden sulaminen supistaa sen elinaluetta. (Kuva: Spitzbergen / Wikimedia Commons)

 

Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomessa

Suomen ilmasto tulee muuttumaan enemmän talvella kuin kesällä. Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Lisäksi muutokset näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä. Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan kasvavan. Suomen ilmaston muutokset ovat kaikissa skenaarioissa lähes samoja noin vuoteen 2040 asti. Vuosisadan jälkipuoliskolla erot kasvavat huomattaviksi kasvihuonekaasujen päästöjen määrästä riippuen.

Lämpötilassa tapahtuu todennäköisesti ainakin seuraavia muutoksia: etenkin talvilämpötilat kohoavat, hyvin alhaiset lämpötilat näyttävät harvinaistuvan ja hellejaksot yleistynevät, kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat, kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi.

Etenkin talvipuolella vuotta lumipeiteaika lyhenee, sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä. Rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten sateiden talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. Kesällä poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä.

Tuulen nopeudessa ei näyttäisi olevan odotettavissa juur muutoksia keväällä ja kesällä, mutta syksyllä ja talvella tuulet puhaltelisivat tulevaisuudessa aavistuksen verran nykyistä navakammin.

Myös Itämeri muuttuu sen jääpeitteen supistuessa ja Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kääntyä nousuun. Perämerellä meri myös vetäytyy entistä hitaammin. [4]

Tuulivoiman vaikutus kasvihuonekaasuihin

Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Kun raaka-aineiden kierrätys otetaan huomioon, tuulivoimala maksaa sen rakentamiseen raaka-aineiden louhinnasta niiden kuljetuksen ja turbiinin valmistamisen kautta turbiinin kuljettamiseen ja pystyttämiseen käytetyn energian takaisin 3-9 kuukaudessa [1]. Tuotannosta ei tule hiilidioksidipäästöjä, joten päästötöntä sähköä saadaan koko tuulivoimalan toiminta-ajan, eli käytännössä 20-30 vuotta. Se, miten tuulivoiman laajamittainen käyttö vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrään, riippuu siitä, millaista sähköntuotantokapasiteettia tuulivoimalla korvataan. Sähkön tuotantolaitoksia ajetaan käyttökustannusten mukaisessa järjestyksessä. Kun sähköä tuotetaan myös tuulella, vähenee se osa tuotantoa, jonka käyttökustannukset ovat sillä hetkellä suurimmat eli käytännössä tuulivoima tulisi syrjäyttämään rajakustannuksiltaan kalleimpia sähköntuotantomuotoja. [2]

Mikäli tuulivoimalla korvattaisiin hiililauhdevoimaloiden sähköntuotantoa olisi hiilidioksidipäästöjen vähennys luokkaa 800-900 gCO2/kWh. Tämä on karkeasti tuulivoiman kasvihuonekaasuja vähentävä vaikutus esimerkiksi Tanskassa, jossa on paljon hiililauhteeseen perustuvaa sähköntuotantoa. Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan suuri osa maakaasulla, vesivoimalla ja ydinvoimalla, joiden ominaiskasvihuonekaasupäästöt ovat hiililauhdevoimaloita pienemmät. Siinä vaiheessa kun tuulivoimalla tuotetaan 10 % koko pohjoismaiden sähkön kulutuksesta, ydin- ja vesivoimatuotantoa korvautuu kuitenkin vain hyvin vähän.

Suomen sähköntuotannon rakenne huomioituna on arvioitu, että tuulivoiman kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus olisi aluksi noin 700 gCO2/kWh. Siinä vaiheessa kun tuulivoimaa on yli 10 % sähkönkulutuksesta, vaikutus on noin 600 gCO2/kWh. Kun hiilivoimaa ei enää järjestelmässä ole ja tuulivoima korvaisi kaasuvoimaa, vaikutus olisi noin 300 gCO2/kWh. [2,3]

Lähteet:

1. T. Turkulainen, DI-työ LTY, 1998
2. Soimakallio, S, Savolainen I. (eds.), Technology and Climate Change CLIMTECH 1999-2002, Technology
Programme Report 14/2002 Final Report, TEKES, Helsinki 2002
3. Holttinen, H, Tuhkanen, S, 2004. The effect of wind power on CO2 abatement in the Nordic Countries, Energy Policy Vol 32/14 pp 1639-1652.                                                                                                                                                                                                       4. Ilmasto-opas.fi