Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Vaikutukset elinkeinoihin

Suomessa tuulivoimaloita on toistaiseksi rakennettu lähinnä rannikolle satamien ja teollisuusalueiden yhteyteen tai hieman kauemmas rantaviivasta maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Myös tunturialueilla on potentiaalisia kohteita tuulipuistoille. Tällöin on tarkasteltava vaikutuksia matkailulle ja poronhoidolle. Merelle rakennettaessa on selvitettävä vaikutuksia laivaliikenteelle ja ammattikalastukselle sekä alueesta riippuen myös matkailulle.

Laivaliikenne ja väyläsuunnitelmat

Merituulivoimalaitokset on sijoitettava riittävän kauas väylistä ja ankkuripaikoista, jotta laivaliikenne ei häiriintyisi eikä sille aiheutuisi turvallisuusriskiä. Eräässä tutkimuksessa riittäväksi etäisyydeksi esitettiin 60 metriä, mutta tarvittavasta etäisyydestä tulee hankekohtaisesti olla yhteydessä merenkulkuviranomaisiin. Lisäksi täytyy huomioida, ettei vesiliikenteelle aiheuteta muutakaan häiriötä, kuten esimerkiksi haittaa majakoiden, loistojen ja merimerkkien näkyvyydelle optisesti tai tutkassa [1].

Ammattikalastus

Perustusten rakentaminen ja kaapelin laskeminen pohjasedimentteihin voi aiheuttaa tilapäistä veden samentumista, mikä voi liata pyydyksiä, jos sellaisia alueella on.

Pohjatroolaus tai kalastaminen ankkureilla varustetuilla kalastusvälineillä ei ole sallittua merikaapelien välittömässä läheisyydessä, joten niiden reitit tulee suunnitella yhdessä kalastuselinkeinon edustajien kanssa.

Merituulivoimalaitosten vedenalaiset perustukset luovat kaloille keinotekoisen elinympäristön ("riuttaefekti") ja voivat näin parantaa joidenkin kalalajien elinolosuhteita. Toisaalta rakentamisvaihe voi erityisesti matalikoilla tuhota kutualueita joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Nämä seikat voivat vaikuttaa välillisesti kalastuksen edellytyksiin alueella.

Metsätalous

Rannikolla tuulivoimaloita sijoitetaan usein ainakin osittain metsäisille alueille. Koska täysikasvuinen puusto jarruttaa ja sekoittaa voimakkaasti ilman virtausta, saattaa paikasta riippuen olla tarpeen kaataa puustoa tuulipuistoalueella laajemmaltakin alueelta huoltoteiden ja pystytysalueiden lisäksi. Metsän raivaus tai harvennus on uusittava säännöllisin väliajoin. Metsätalouden harjoittajan kanssa on tällöin päästävä sopimukseen taloudellisista kysymyksistä.

Matkailu

Tuulivoimalaitoksilla voi olla myönteinen, kielteinen tai neutraali vaikutus tietyn alueen matkailuelinkeinoon riippuen alueesta ja harjoitettavan matkailuelinkeinon tyypistä. Esimerkiksi luontomatkailun "koskemattomaan luontoon" tuulipuistolla saattaa olla negatiivinen vaikutus, kun taas monissa tapauksissa tuulivoimalaitoksia voidaan mahdollisesti käyttää "nähtävyyksinä" lisäämässä alueen vetovoimaa.

Vaikutukset veneilyyn ja virkistyskalastukseen

Tuulivoimalat eivät pääsääntöisesti juuri rajoita veneilyä tai uistelua, koska ne voidaan helposti kiertää tai niiden välistä voidaan veden syvyyden salliessa kulkea veneellä. Helsingin yleiskaavaa varten on selvitetty tuulivoimaloiden aiheuttaman turbulenssin vaikutusta vapaa-ajan purjehdukseen. Selvityksen perusteella tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavirtaukseen vapaa-ajan purjehduksen kannalta ovat merkityksettömät. Tuuli vaihtelee muutenkin jatkuvasti hetkestä toiseen, eikä paikallinen pieni tuulen heikkeneminen tai turbulenssin muuttuminen vaikuta kielteisesti vapaa-ajan purjehtijaan [2].

Toisaalta tuulivoimalat voivat myös houkutella kävijöitä alueelle. Samoin ne voivat toimia visuaalisen navigoinnin apuna, koska ne näkyvät varsin kauas.

Lentoliikenne

Tuulivoimalat eivät käytännössä vaikuta haitallisesti lentoliikenteeseen, mutta ne tulee merkitä lentoturvallisuussyistä. Useimmissa hankkeissa on riittävänä merkintätapana pidetty staattista matalaintensiteettistä lentoestevaloa. Käytännön ohjeena pidetään, että yli 45 m korkeat voimalat merkitään vähintään lentoestevaloilla (konehuoneen päällä). Kaukana lentoasemasta (yli 10 km) sijaitsevissa voimaloissa merkintäraja on 70 m. Yli 100 m korkeiden rakenteiden merkintävaatimukset ovat tiukempia. Toisaalta myös alueella sijaitsevat muut korkeat rakenteet vaikuttavat lentoestemerkintävaatimuksiin; esimerkiksi Porin Tahkoluotoon rakennetulle 2 MW tuulivoimalalle, jonka lavan kärki käy ylimmillään 120 m korkeudessa, eivät ilmailuviranomaiset vaatineet tehostettua lentoestemerkintää, koska lähistöllä on huomattavasti korkeampi hiilivoimalaitoksen savupiippu.

Lähteet:

1. Energia-Ekono Oy, 1999b. Tuulivoiman projektiopas. Motivan julkaisu 5/1999.
2. VTT Prosessit, 2002. Helsingin merituulipuiston aiheuttaman ilmanvirtauksen muuttumisen vaikutus purjehdukseen Helsingin edustalla. Tutkimusselostus. Nro PRO4/T7515/02/02. 30.9.2002. 22 s + liitteet.