Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan suuren kokonsa vuoksi. Korkeutensa vuoksi ne eivät helposti huku maisemaan, ja siksi niiden huolelliseen sijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Tuulivoimalat ovat myös suhteellisen uusi elementti suomalaisessa, paikoin pienipiirteisessä maisemassa, johon on historian aikana kerrostunut paljon muitakin eri kokoisia elementtejä. Toisten mielestä tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on positiivinen, kun taas toiset kokevat sen häiritsevänä.

Hyvällä suunnittelulla on mahdollista välttää ja ennaltaehkäistä tuulivoimaloiden negatiivisia maisemavaikutuksia, ja toisaalta löytää sijoittamiselle ratkaisuja, joiden avulla tuulivoimalat voivat tuoda ympäröivälle maisemalle lisäarvoa.

Maisemallisesti erityisen herkkiä paikkoja voivat olla mm. valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelun avulla tulee huolehtia siitä, ettei maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden alueiden arvo ainakaan merkittävästi heikkene tuulivoiman rakentamisen takia.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin vaikuttavat seuraavat tekijät: [1]

1) Muodostelma (kuvio), johon tuulivoimalat sijoitellaan

Maailmalta saatujen kokemusten perusteella voidaan suositella tuulivoimaloiden sijoittelua geometrialtaan harmonisiin ja selkeisiin muodostelmiin. Tämä ei epäsäännöllisten maastonmuotojen vuoksi useinkaan ole mahdollista Suomen rannikolla eikä läheskään aina myöskään merialueilla epähomogeenisesta pohjatopografiasta johtuen.

2) Tuulivoimaloiden lukumäärä

Mitä enemmän tuulivoimaloita maisemaan sijoitetaan, sitä enemmän ne luonnollisestikin leimaavat sitä. Tuulivoimaloiden lukumäärä on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa optimoida käyttämällä tarkoitukseen ja alueelle teknisiltä ominaisuuksiltaan parhaiten soveltuvaa tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden sijoittaminen ryhmiin on yleensä maisemallisesti parempi vaihtoehto kuin yksittäisten tuulivoimaloiden hajasijoitus. Keskittäminen on myös yleisen maisemakuvan kannalta suositeltavaa, sillä tällöin rakentamiselle herkimmät alueet voidaan säilyttää voimaloilta vapaana. Usein hajasijoittaminen ei myöskään ole taloudellisesti perusteltua.

3) Tuulivoimaloiden koko ja väri

Yleensä ottaen voidaan sanoa, että suuremmalla tuulivoimalalla on suurempi vaikutus maisemaan. Pienempi tuulivoimala tulee helpommin ikään kuin "luonnolliseksi" osaksi maisemaa. Toisaalta suurempia tuulivoimaloita tarvitaan vähemmän saman energiamäärän tuottamiseenTuulivoimaloiden kokoluokka on syytä suhteuttaa maisemaan. Vaaleat, vähän huomiota herättävät värit ovat kokemusten perusteella ihmisten mielestä parhaita. Tornin alaosa voidaan mm. häivyttää vihreän tai sinisen eri sävyillä. Suositeltavaa on käyttää mattapintaisia pintamateriaaleja, sillä kiiltävä pinta näkyy huomattavasti mattaa selvemmin.

4) Laitoksen toimivuus

Paitsi tuotannon, myös ihmisille tuulivoimasta muodostuvien mielikuvien kannalta on tärkeää, että tuulivoimalat ovat mahdollisimman paljon toiminnassa. Jos ihmiset kokevat, että laitokset ovat jatkuvasti pysähdyksissä, kyseenalaistavat he tuulivoimantuotannon mielekkyyden.

5) Pyörimisnopeus

Tuulivoimaloiden liike lisää niiden aiheuttamia maisemavaikutuksia siinä mielessä, että liike luo rauhattomamman vaikutelman kuin liikkumaton rakennelma. Isoilla tuulivoimaloilla on hitaampi pyörimisnopeus kuin pienemmillä tuulivoimaloilla, heikoilla tuulilla ne pyörivät hyvin hitaasti.

6) Sääolosuhteet

Utuisella tai autereisella säällä tuulivoimalat eivät näy kauaksi. Pilvisellä säällä laitokset sulautuvat taustaansa selvästi lyhyemmillä etäisyyksillä, kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.

7) Valon ja varjon vaihtelu, eli välke

Erillinen kysymys visuaalisten vaikutusten tarkastelussa on tuulivoimaloiden joissain tilanteissa aiheuttama valon ja varjon vaihtelun aiheuttama vilkkuminen, eli välke. Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa lapojen pyöriminen vilkkuvan varjon, joka voi ulottua useiden satojen metrien päähän laitoksesta (auringon noustessa tai laskiessa). Keskellä kesäpäivää aurinko on korkealla ja heittovarjo on pieni. Syksyisenä ja talvisena auringonpaisteisena päivänä, kun aurinko paistaa matalalta, varjo ulottuu kauemmas. Mitä suuremmasta tuulivoimalasta on kyse, sen kauemmaksi tämä vilkkuva varjo voi ulottua.

Tuulivoimapuiston rakennuslupaa myönnettäessä välke otetaan huomioon. Kun voimalaitosten sijoittelussa huomioidaan riittävä melusuojaetäisyys asutukseen, vältytään yleensä samalla myös välkkymishaitoilta.Välkevaikutuksen alue on helppo laskea ja ottaa huomioon voimaloiden tarkkoja sijoituspaikkoja suunniteltaessa.

Valon ja varjon vaihtelulle ei ole Suomessa ohjearvoja, mutta vaihtelun vaikutuksia mallinnetaan ja sitä verrataan Saksan ja Ruotsin arvoihin. Valon ja varjon vaihtelulla voi olla vaikutuksia hyvinvointiin, mutta johtuen suurten voimaloiden hitaasta pyörimisnopeudesta varsinaista terveysriskiä ei muodostu. Lisäksi valon ja varjon vaihtelu on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina, eli vain joinain tunteina vuodessa.

Lisäksi kysymys tuulivoimaloiden näkymisestä maisemassa liittyy myös tuulivoimaloiden vaikutuksiin linnustoon. Lintujen törmäysriskin kannalta on parempi, että tuulivoimalat erottuvat selvästi taustastaan, mikä samalla tarkoittaa, että ne näkyvät paremmin ja kauemmaksi maisemassa.

Lähteet:

1. Energia-Ekono Oy, 1999b. Tuulivoiman projektiopas. Motivan julkaisu 5/1999.