Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Tuulipuiston osayleiskaavoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) kaava- ja lupajärjestelmä asettaa puitteet niin tuulivoimarakentamiselle kuin kaikelle muullekin rakentamiselle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella.[1]

Pääsääntöisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat:

• valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet,
• valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt,
• luonnonsuojelualueet,
• erämaa-alueet sekä
• kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet [1]

Yleistä osayleiskaavoituksesta

Kaavan laadinta on monivaiheinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi, jolle maankäyttö- ja rakennuslaki antaa puitteet. Kaavaprosessi muodostuu aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheeseista. [1]

Kaavoitus alkaa suunnittelulla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Tässä vaiheessa määritellään muun muassa kaavan alustavat tavoitteet, selvitystarpeet, vaikutusten arvioinnin laajuus ja suunnitellaan osallistumisen järjestäminen. Kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan.

Valmisteluvaiheessa tehdään tärkeimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut: tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia.[1] Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja järjestetään yleisötilaisuus, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Viranomaiset ja yhteisöt antavat kaavaluonnoksesta lausuntonsa.Saatua palautetta hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa.

Kaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos siihen tehdään merkittäviä muutoksia tässä vaiheessa [1]. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Osayleiskaavoitusprosessin aikana tehdään laajasti selvityksiä mm. tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Alla on esimerkkilistaus selvityksistä, mutta on huomattava, että aluekohtaisesti voi olla tarpeen tehdä myös muita selvityksiä.

Osayleiskaavaselostuksessa kuvaillaan alueen nykytila, mm.

- Maa- ja kallioperä sekä topografia
- Alueen maankäyttö- ja kaavoitustilanne
- Maakuntakaava
- Asutus
- Natura- ja suojelualueet
- Kasvillisuus ja luontotyypit
- Arvokkaat luontokohteet
- Muinaisjäännökset

Osayleiskaavoituksessa arvioidaan ja kuvaillaan tuulipuiston vaikutuksia alueen

- Eläimistölle
- Linnustolle
- Lepakoille
- Maisema- ja kulttuuriympäristölle
- Arvokkaille maisema-alueille ja kulttuurihistoriallisesti merkittäville kohteille
- Maisemakuvalle

Tuulipuistosta laaditaan myös melu- ja vilkuntamallinnukset.

Mikäli kaavoitettavalle tuulipuistolle on tehty ympäristövaikutustenarviointi (YVA), sen aikana tehtyjä selvityksiä voidaan hyödyntää osayleiskaavoituksessa. Usein osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa.

Tuulivoimaloiden rakentamista suoraan ohjaavassa yleiskaavassa esitetään kaava-alueella tuulipuiston vaatimat tieyhteydet ja sähkönsiirto, kuten maakaapelit, merikaapelit ja ilmajohdot, mahdolliset sähköasemat ja tarpeen mukaan niiden rakennusalat ja rakennusoikeus. Teiden ja sähkönsiirron osalta on osoitettava selvästi, mitkä ovat olemassa olevia ja mitkä kokonaan uusia linjauksia tai sähköasemia. Kaavassa esitetään myös mahdolliset pienialaiset suojelualueet tai -kohteet ja kiinteät muinaisjäännökset, laivahylyt ja muu olennainen maankäyttö.[1]

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisia, maakunnallisia, seudullisia ja ylikunnallisia alueidenkäyttötarpeita ja se voidaan laatia myös osa-alueittain tai tiettyä alueidenkäyttö- muotoa tai useita alueidenkäyttömuotoja koskevana vaihemaakuntakaavana (MRL 25 ja 27 §). [1] Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.

Maakuntakaavoituksen tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaaminen.Tuulivoimarakentamisen keskittäminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, vähentää tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamista. Tuulivoima-alueiden osoittamista maakuntakaavoissa edellytetään alueiden olosuhteiden erilaisuus huomioon ottaen pääsääntöisesti vähintään 8–10 tuulivoimalan kokonaisuuksilta.[1]

Yleiskaava

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavan päätehtävänä on siten kunnan alueidenkäyttötavoitteiden osoittaminen ja asemakaavoituksen ohjaaminen. Yleiskaava voidaan kuitenkin laatia myös rakentamisen ja muun alueidenkäytön ohjaamiseksi tietyllä alueella. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Yleiskaava esitetään kartalla, ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset (MRL 35–37§, 40§). Kunnat voivat yleiskaavoituksessa tutkia ja osoittaa tuulivoima-alueet kunnan alueella. Yleiskaavallisen tarkastelun merkitys korostuu esimerkiksi kunnissa, joiden tuulivoimapotentiaali on merkittävä sekä alueilla, joilla tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamistarve on suuri. [1]

Asemakaava

Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan laatiminen on tarpeen, kun tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön yhteensovittamistarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy MRL 52§:n mukaan lähtökohtaisesti kunnanvaltuusto.

Asemakaavaa tulee käyttää tilanteissa, joissa tuulivoimarakentaminen on tarpeen määritellä tarkasti suhteessa alueen muuhun maankäyttöön ja kaavan vaikutusten arviointi edellyttää tarkkaa sijainnin ohjausta esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat taajamien läheiset alueet sekä teollisuus- ja satama-alueet. [1]

Suunnittelutarvealue

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan MRL 16 §:n mukaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealueeseen liittyvästä laajennetusta rakennuslupaharkinnasta eli suunnittelutarveratkaisusta säädetään MRL 137§:ssä ja suunnittelutarpeesta ranta-alueella MRL 72 §:ssä. [1]

Tuulivoimarakentamisen kannalta olennainen on MRL 16§:n säännös, jonka mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarpeen osoittajaksi riittää siten pelkästään rakennushankkeen ympäristövaikutusten merkittävyys. Hankkeen ympäristövaikutuksia harkittaessa otetaan huomioon hankkeen laatu ja sijaintipaikka. Tuulivoimalan sijainnista ja koosta riippuen suunnittelutarveratkaisua voidaan joissakin tapauksissa edellyttää yhdeltäkin tuulivoimalalta. [1]

Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytyksenä on MRL 137§:n mukaan, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Alla oleva taulukko ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelu-oppaasta antaa suuntaa suunnittelutarveratkaisun käyttömahdollisuuksista.

Kunnat päättävät tuleeko alueelle laatia kaava, vai voidaanko suunnittelutarveratkaisua soveltaa. Suunnittelutarveratkaisu on parhaillaan osayleiskaavaa nopeampi tapa päästä rakentamaan, mutta myös suunnittelutarveratkaisua varten tuulivoimaloiden vaikutukset ympäristöön tulee selvittää kattavasti.

Lisätietoa:

Kaavio tuulivoiman luvittamisesta Suomessa

Lähteet:

1. Ympäristöministeriö, 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu