Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Tuulivoimasanastoa

Tuotanto roottorin pyyhkäisypinta-alaa kohti e (kWh/m2):

Tuotanto roottorin pyyhkäisypinta-alaa kohden kertoo, kuinka paljon energiaa on tuotettu roottorin pinta-alaan nähden. Kaavassa D on roottorin halkaisija metreinä. Nyrkkisääntönä on, että voimala on tuottanut hyvin, mikäli vuosituotannosta laskettu luku on yli 1000kWh/m2.

Huipunkäyttöaika th (h):

Termi huipunkäyttöaika on otettu käyttöön Suomessa perinteisestä energiantuotannosta, jossa laitokset tavallisesti ajavat tietyn ajan vuodesta laitoksen nimellisteholla. Tuulivoimaloiden energiantuotanto sen sijaan vaihtelee välillä 0 % - 100 % nimellistehosta. Tuulivoimaloiden yhteydessä vuotuinen huipunkäyttöaika kuvaa sen ajan pituutta, joka kuluisi vuodessa tuotetun energian tuottamiseen, mikäli tuulivoimala toimisi koko ajan nimellistehollaan. Esimerkiksi 2500 tunnin huipunkäyttöaika ei merkitse sitä, että laitos tuottaa 2500 tuntia ja seisoo loppu ajan vuodesta, vaan sitä että laitos on tuottanut vuoden aikana energiamäärän, jonka laitos tuottaisi toimiessaan nimellistehollaan 2500 tuntia. Mikäli tuulivoimalan vuotuinen huipunkäyttöaika on yli 2400 tuntia, on laitos tuottanut hyvin.

Kapasiteettikerroin CF:

Kapasiteettikerroin CF kertoo huipunkäyttöajan suhteessa vuoden tunteihin ja se kuvaa siten oleellisesti samaa asiaa kuin huipunkäyttöaika. Kapasiteettikerroin on käytössä erityisesti englanninkielisessä kirjallisuudessa.

Häiriöaika tunteina

Häiriöaikana tuulivoimala on poissa tuotantovalmiudesta huollon, vian, ohimenevän häiriön tai muun pysäytyksen vuoksi. Häiriöaikaan ei lasketa laitoksen normaalitoimintaan kuuluvia aikoja, jolloin tuulen nopeus on alle laitoksen käynnistymisnopeuden tai yli myrskyrajan, tai kun lämpötila on alle laitoksen toimintalämpötilarajan. Häiriöaikaan lasketaan mukaan sähköverkosta aiheutuneet seisokit, jotka eivät kuitenkaan vähennä laitoksen teknistä käytettävyyttä.

Tekninen käytettävyys (%):

Laitoksen tekninen käytettävyys ilmaisee, kuinka monta prosenttia tietyn ajan jakson, esim. vuoden, tunneista itse tuulivoimala oli valmiina tuottamaan sähköä. Keskimääräistä käytettävyyttä laskettaessa sähköverkkohäiriöt vähennetään täten kokonaishäiriöajasta.

Tuotantoindeksi (%)

Tuotantoindeksi on sääasemilla mitattujen tuulennopeushavaintojen perusteella laskettu tuotanto suhteessa pitkän aikavälin havainnoista laskettuun keskimääräiseen tuotantoon. Suomen tuulivoimatilastoissa keskimääräinen tuotanto on tällä hetkellä laskettu vuosien 1987 - 2001 tuulennopeushavainnoista. Tuulennopeushavainnot muutetaan keskitehoksi käyttäen 1500 kW tuulivoimalaitoksen tehokäyrää ja huomioiden ilman tiheyden vaikutus tehontuotantoon. Tuotantoindeksiä tarvitaan kun halutaan selvittää, kuinka tuulinen jokin tietty ajanjakso oli suhteessa pitkän aikavälin keskimääräiseen tuulisuuteen. Asia on erityisen tärkeä tuulivoimainvestointien yhteydessä, jolloin on selvitettävä mikä on tuotantoennuste voimalahankkeen eliniän ylitse.

Napakorkeus Z (m)

Napakorkeus on etäisyys maan pinnasta roottorin keskipisteeseen.

Käynnistymistuulennopeus

Käynnistymistuulennopeus on se tuulen nopeus, jolla tuulivoimalan generaattori alkaa tuottaa sähköä. Käynnistymistuulennopeus on tyypillisesti luokkaa 3 m/s. Pienillä tuulennopeuksilla (

Myrskyraja

Myrskyraja on tuulennopeus, jolla tuulivoimala pysäytetään. Myrskyraja on tyypillisesti 25 m/s. Tuulivoimalat pysäytetään myrskyrajan kohdalla, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa mitoittaa voimaloita kestämään erittäin voimakkaita ja samalla harvinaisia tuulennopeuksia.

Toimintalämpötilaraja

Tuulivoimaloilla on myös toimintalämpötilarajat. Suomessa käytössä olevien tuulivoimaloiden toimintalämpötilarajat vaihtelevat välillä -20ºC - -35ºC. Lämpötilan laskiessa toimintalämpötilarajan alle pysäytetään tuulivoimala. Lämpötilarajan sanelevat voimalan valmistamisessa tehdyt materiaali- ja komponenttivalinnat.

Sähköverkkohäiriö

Sähköverkkohäiriö on tuotannon keskeytys, joka johtuu sähköverkon häiriöstä esim. sähkökatkoksesta.