Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Säätövoiman tarve

Säätövoima vs. varavoima

Säätövoima on nopeasti käynnistyvää sähköntuotantoa, joka tasaa hetkittäisiä vaihteluita. Se sekoitetaan usein varavoimaan, joka tarkoittaa sitä, että sähköjärjestelmän on kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta (1600 MW Olkiluoto 3 valmistumisen jälkeen). Koska suurimmatkaan suunnitellut tuulipuistot eivät ole yhtä isoja kuin suurin yksittäinen voimalaitos, ei tuulivoimalla ole vaikutusta varavoiman kapasiteettiin. Tämän lisäksi tuulivoimalle riittää hidas varavoima, koska tuuleton jakso voidaan ennustaa 1-2 päivää etukäteen. [1]

Suomen säätövoima Pohjoismaisilta markkinoilta

Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa 15 TWh:lle tuulivoimatuotantoa. Luku vastaa noin 5000 - 6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia. Siirtokapasiteettien puitteissa tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle ole tarvetta. [2]

Jos Suomessa on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet pelkästään Suomen sisäisillä säädöillä lisäsäädön tarve 2000 - 4000 MW tuulivoimalle on arviolta 80 - 160 MW ja 2-3 kertainen, jos päivä etukäteen tehtyjä ennusteita ei päivitetä ja suurimpia ennusvirheitä korjata ennen käyttötuntia [3].

Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10 - 15 minuutissa käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä, mutta myös esim kaasu- ja kivihiilivoimalat tarjoavat ja myös tuottavat säätöä. [1] Tuulivoimatuotantoa voidaan myös käyttää tarvittaessa alas säätöön.

Suomessa suunnitellut vesivoiman tehonnostot riittävät kattamaan vuoteen 2020 mennessä kaavaillun tuulivoimarakentamisen tuoman säätövoiman tarpeen [1].

Lähteet:

1. H. Holttinen: Tuulivoiman säätö- ja varavoimatarpeesta Suomessa. Tuulensilmä nro 1 2008
2. Tuulivoiman markkinavaikutukset, Energiakolmio Oy
3. Holttinen, H., 2004. The impact of large scale wind power production on the Nordic electricity system. Espoo: VTT . 82 p. + app. 111 p. VTT Publications 554