Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Tuulivoimaloiden kiinteistövero

Uusiutuvan sähkönutotantolaitoksen kiinteistöveroprosentti riippuu voimalan tehosta ja kunnan määrittämästä kiinteistöveroprosentista. Mikäli voimalaitoksen teho on alle 10 megavolttiampeeria (MVA), määräytyy voimalaitoksen kiinteistövero kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka vuonna 2018 oli Manner-Suomessa keskimäärin 1,06, ja vaihteli kunnasta riippuen välillä 0,93 - 1,80. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 3,10.

Vuoden 2017 loppuun asti, mikäli yksittäisen tuulivoimalan teho olisi ollut yli 10 MVA, olisi siihen sovellettu voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan voimalaitoksen tehoa ei tarkastella enää yksittäisen voimalaitoksen vaan sen verkkoliittymispisteen tehon mukaan. Vuoden 2018 alusta alkaen yksittäisen tuulivoimalan kiinteistövero on siten määräytynyt kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan ja tuulipuistossa sijaitsevan voimalan kiinteistövero voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Merituulivoimalassa on kalliimmista perustuksista johtuen maatuulivoimalaan verrattuna noin kolminkertainen määrä kiinteistöverotettavaa rakennelmaa.

Kiinteistöverotukseen tehtiin muutoksia vuonna 2013 ikäalennuksen ja minimiverotusarvon osalta. Tällä hetkellä tuulivoimalan ikäalennus on 2,5 %. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes saavuttaa 40 % minimiverotusarvon. Ikäalennus on niin matala, että tuulivoimala ei saavuta minimiverotusarvoaan koko elinkaarensa aikana.

Yksittäisestä 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa. Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta saatava kiinteistöverokertymä on kolminkertainen yksittäisen voimalan kiinteistöverokertymään verrattuna ja elinkaaren aikana kiinteistöveroa kertyy yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin.

Alla olevassa taulukossa on arvioitu kuuden suurimman tuulivoimakunnan tuulivoimaloista vuonna 2018 kerättävä kiinteistövero. Kunnan saama kiinteistöveron suuruus riippuu tuulipuistojen koosta (voimaloiden lukumäärästä, joka vaikuttaa kokonaisinvestoinnin suuruuteen sekä veroprosenttiin), iästä ja investointikustannuksesta sekä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Tuulivoima onkin merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita.

Kunta  

Voimaloiden lukumäärä         Kiinteistövero 2018
Raahe 62 1,35 milj euroa
Kalajoki 62 1,39 milj euroa
Pori (11 merituulivoimalaa)      37 1,04 milj euroa
Ii 43 920 000 euroa
Kristiinankaupunki 35 814 000
Simo 36 775 000
Yhteensä 275 6,3 milj euroa


Lataa Tuulivoimaloiden kiinteistövero -pdf täältä.

Lähteet:

www.vero.fi