Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Miksi kunnan kannattaa kiinnostua tuulivoimasta?

Jatkossa kunnan tehtävissä korostuu entistä voimakkaammin alueen elinvoiman turvaaminen. Tuulivoima on hajautettua sähköntuotantoa, joten useat kunnat voivat hyötyä tuulivoiman mukanaan tuomista miljoonainvestoinneista ja muista positiivisista vaikutuksista. Suomessa onkin lukuisia kuntia, jotka suhtautuvat hyvin positivisesti tuulivoimahankkeisiin ja voimaloiden rakentamiseen. Monissa kunnissa, kuten Iissä, Simossa ja Kankaanpäässä, positiiviset kokemukset ensimmäisistä tuulivoimapuistoista ovat rohkaisseet kannustamaan uusienkin hankkeiden sijoittumista kuntaan.

Tuulivoimarakentamisessa erityisesti maanrakennustöiden osalta käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallista työvoimaa, eikä suuren perustuksen betoniakaan tuoda matkojen takaa. Moni paikallinen maanrakennusalan yrittäjä onkin voinut kasvattaa toimintaansa tuulivoimatyömaiden myötä. Koko tuulipuiston elinkaaren ajan on paljon kysyntää majoitus-, ravintola- ja muille tuulivoima-alan ulkopuolisille palveluille. Etenkin rakennusaikana tuulivoimaloiden pystyttämiseen erikoistuneet työmiehet piristävät paikallista elinkeinoelämää huomattavasti. Esimerkiksi Iissä ja Sodankylässä majoituskapasiteetti on ollut kovassa käytössä vuosien ajan tuulivoimahankkeiden ansiosta.

Tuulivoiman suurin työllistävä vaikutus tulee kuitenkin käytöstä ja kunnossapidosta. Nyrkkisäännön mukaan kymmenisen voimalaa vaatii kaksi huoltajaa työssäkäyntialueelle. Voimalatoimittajat ovat perustaneet kattavan huoltoverkoston ympäri maata Sodankylästä Hyrynsalmelle, Iistä Luhankaan ja Haminaan. Voimalavalmistajat ovat rekrytoineet kymmeniä ja kymmeniä huoltoteknikoita viime vuosina, ja moni onkin voinut palata kotiseudulleen saatuaan töitä tuulivoima-alalta.

Kunta saa tuulivoimasta kiinteistöverotuloa. Verokertymän suuruus vaihtelee monista tekijöistä riippuen, mutta karkeasti voi sanoa, että veroa kertyy ensimmäisenä vuonna noin 10 000 euroa voimalalta. Verokertymä pienenee iän myötä, mutta tuulivoimalan kiinteistöveroon muutamia vuosia sitten tehtyjen muutosten myötä kertymä alenee entistä hitaammin, eikä voimala saavuta elinkaarensa aikana minimiverotusarvoa. Etenkin pienelle kunnalle, jossa tuulivoimaloita on paljon, verokertymä on merkittävä lisä kuntatalouden tulopuolelle. Esimerkiksi Iin kunta saa noin 50 tuulivoimalastaan puolen miljoonan euron vuotuiset verotulot. Toistaiseksi tuulivoimalat ovat yleisen kiinteistöveron piirissä. Voimalaitoksen kiinteistöveron käyttöönotto kerryttäisi veropottia mutta sote-uudistuksen myötä siirtäisi verotuloa kuntien tasausjärjestelmän piirin pois sijaintikunnasta.

Tuulivoimasta maksetaan tyypillisesti korvausta laajemmalle alueelle kuin vain tuulivoimalan sijaintikohdan maanomistajalle. Suomessa onkin jo suuri joukko maanomistajia, jotka saavat lisätuloa tuulivoimasta. Tuulivoima sijoittuu Suomessa tyypillisimmin ennestään muokattuun metsätalousmaastoon. Maanomistajan näkökulmasta tuulivoiman tuoma tuotto on parempi kuin saman alueen tuotto vain metsätalouskäytössä. Tuulivoimalan välitön lähiympäristö raivataan puustosta vapaaksi, mutta pääsääntöisesti alue säilyy metsätalouden, virkistystoiminnan ja muun toiminnan käytössä. Sen lisäksi, että tuulivoima tuo maanomistajalle vuokratuloja, helpottaa se myös metsänhoitoa: puut on helppo kuljettaa tuulivoimaloita varten rakennettuja ja parannettuja teitä pitkin.

Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat lisää tuulivoimaa. Esimerkiksi vuotuisen Energiateollisuus ry:n Energia-asenteet tutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista haluaa lisää tuulivoimaa. Tuulivoimapaikkakunnilla tehtyjen tutkimusten mukaan alueen asukkaat ovat pääsääntöisesti sopeutuneet tuulivoimaan hyvin ja vain hyvin harvat kokevat siitä haittaa. Myös kuntapäättäjille syksyllä 2016 tehdyn kyselyn mukaan valtaosa kuntapäättäjistä, 64 %, on tyytyväisiä kunnassaan toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin (Aula Research 2017).

Lataa Miksi kunnan kannattaa kiinnostua tuulivoimasta? -pdf täältä.