Haku
EN
FI | EN

 

Tietoa tuulivoimasta

Onko tuulivoimaloiden kuultavalla äänellä terveysvaikutuksia?

Tuulivoimaloiden äänen vaikutuksia asuinympäristössä on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti. Nykyisen tutkimustiedon mukaan tuulivoimaloiden äänellä ei ole havaittu suoria terveysvaikutuksia. Ainoa negatiivinen terveysvaikutus voi olla äänen häiritsevyys. Tuulivoimalan ääni voi häiritä ollessaan hyvin kuultavaa, mutta erot kokemusten suhteen ovat hyvin yksilöllisiä. Suomessa tuulivoiman ääniohjearvot ovat tasolla, jolla häiritsevyyden on tutkimuksissa osoitettu olevan pientä.

Tuulivoimaloiden äänitasot asutuksen luona ovat yleisesti selvästi pienempiä kuin äänitasot esimerkiksi vilkkaiden teiden ja katujen läheisyydessä. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat äänitasoa enemmän erilaiset välilliset muuttujat, kuten voimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet maisemavaikutuksia kohtaan, taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista, se kuinka kauan voimalat ovat olleet toiminnassa sekä luottamus paikallisiin viranomaisiin.

Tuulivoimaloiden sijoittaminen tapahtuu aina viranomaisten antamia selkeitä ohjeita noudattaen. Ympäristöministeriö on laatinut tuulivoimaloiden äänelle omat mallinnus- ja mittausohjeensa (2014) ja tuulivoimaloiden ulkoäänentaso on määritelty lainsäädännössä (2015). Lisäksi määräykset sisätiloissa sallituista äänitasoista koskevat tuulivoimaa siinä missä muitakin äänilähteitä.

Tuulivoimaloiden ääni on luonteeltaan vaihtelevaa, mistä syystä ihminen voi kokea sen helposti muita samatasoisia ääniä häiritsevämpänä. Äänen vaihtelevuus on myös huomioitu valtioneuvoston asettamissa tuulivoiman ääniohjearvoissa, ja tuulivoiman ääntä säädelläänkin Suomessa muita äänilähteitä tiukemmin. Mallinnusohjeita on testattu Suomessa myös käytännössä ja ohjeen mukaisten äänimallinnusten on todettu vastaavan hyvin käytännön mittaustuloksia.

Tutkimusten perusteella noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimaloiden äänen häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun äänitaso ulkona ylittää 40 dB(A). Tiedeyhteisö on kuitenkin yksimielinen siitä, että yhteyttä esimerkiksi tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt puhuttaessa alle 45 desibelin ulkoäänitasosta. Valtioneuvoston asetus (2015) tuulivoimaloiden ääniohjearvoista linjaa, että Suomessa tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.

Vaikka ääni ei itsessään ongelmaa aiheuttaisikaan, voivat kielteiset odotukset ja uskomukset äänen terveysvaikutuksesta itsessään aiheuttaa tai lisätä oirekokemuksia. Jotta epätieteelliset väitteet eivät pääsisi leviämään ja aiheuttamaan huolta, on aihetta hyvä tutkia lisää.

Kanadan laaja terveystutkimus

Kanadan terveysviranomainen (Health Canada) on yhdessä kansallisen tilastoinnista vastaavan viranomaisen kanssa toteuttanut laajan epidemiologisen tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on selvittää tuulivoimaloiden äänen yhteyttä raportoituihin oireisiin tuulivoimaloiden lähialueilla ja kerätä tietoa äänen mahdollista vaikutuksista lähiasukkaisen terveyteen. Tutkimusprojektin tuloksista on julkaistu seitsemän eri tutkimusraporttia.

Tutkimus on merkittävä, sillä se on ensimmäinen, jossa kerättiin fysiologisia näytteitä tuulivoimaloiden lähellä asuvilta. Aineistonhankinta tehtiin keräämällä itseraportoitua aineistoa ja objektiivista terveydentilan mittausaineistoa (hiusten kortisolipitoisuus, verenpaine, syke, unimonitorointi) tuulivoimaloista 600 metrin – 10 kilometrin etäisyydellä asuvilta henkilöiltä. Tämän lisäksi tehtiin äänimittauksia (4000 tuntia).

Tulokset toistavat pitkälti samaa, mitä aiempi tutkimus aiheesta: Terveysvaikutusten ja tuulivoimalan äänen väliltä ei löytynyt yhteyttä. Tutkimustulosten mukaan subjektiivisesti arvioidulla ja objektiivisesti mitatulla stressitasolla ei ole yhteyttä tuulivoimaloiden äänelle altistumiseen (46 dB LAeq saakka ulkotiloissa). Tutkimuksen tulokset eivät myöskään tue sitä, että unenlaadun häiriintymisellä ja tuulivoimaloiden äänellä (46 dB LAeq saakka ulkotiloissa) olisi tilastollisesti merkittävää yhteyttä.

Lähteet:

Hongisto. V. 2014. Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Työterveyslaitos.
Turunen. A. & Lanki. T. 2015. Tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Ympäristö- ja Terveys -lehti nro 5.
Janhunen, S., Hynynen, K., Grönman, A., Hujala, M., Kuisma, M., Härkönen, P., Rantonen, J. & Kolari, P. 2016. Tuulivoimamelun häiritsevyys kahdella tutkimuspaikkakunnalla Suomessa. LUT School of Business and Management.
Health Canada: Wind Turbine Noise and Health Study: Summary of Results