Onko tuulivoimalalle laskettu ekologista jalanjälkeä? Entä onko määritetty ekotehokkuutta ja materiaalivirtoja?
Tuulivoimalalle on tehty useampi elinkaarianalyysi, joiden tuloksista alempana. Ekologinen jalanjälki on jollain tasolla arvioitu mm. Maija Hakalan kirjassa. Ekotehokkuudesta en tiedä, materiaalivirrat tulevat jonkun verran esille elinkaarianalyysien yhteydessä.
Tuulivoimaa vastaan esitetään argumenttina se että natura estää tuulivoiman hyödyntämisen. Onko näin?
PVO on tarkastellessaan merituulivoiman rakentamismahdollisuuksia Kokkolan edustalla todennut, että suuri osa tuulivoiman kannalta potentiaalisista alueista on Naturassa. Jos ympäristöviranomaiset päättävät, että Natura-alueille ei sovi tuulivoimaloita rakentaa, niin se ei ole tuulivoimalle suuri ongelma. Kokkolan edusta on paikkakuntakohtainen asia eikä ole yleistettävissä kaikille Suomen rannikkoalueille. VTT löysi tuoreessa tutkimuksessaan teknisesti sopivia sijoituspaikkoja 3000 MW:lle merituulivoimaa Natura-alueiden ulkopuolelta. Todennäköisesti niitä löytyisi enemmänkin.
Onko varma, ettei tuulivoimalapuistot muuta voimalan lähellä mikroilmastoa mitenkään? Esim. tuulioloja ja tätä kautta vaikuta joidenkin lajien elinoloihin?
Voimalan takatuulessa tuulisuus tietenkin heikkenee ja muuttuu pyörteisemmäksi. Tuulivoimala ottaa tuulen energiasta parhaimmillaan noin 45 prosenttia. Etäisyydellä 10 kertaa siipien halkaisija tuulisuus on palautunut normaaliksi. Maanpinnan tasolla tuulisuus ei muutu juurikaan edes lähellä voimalaa. Tällöin voidaan olettaa ettei alhaalla kasveista tapahtuva haihtuminen häiriinny. Lämpötila- ja hiilidioksidiolot eivät muutu tuulivoimalan jälkeen. Täten esimerkiksi maataloutta voidaan harjoittaa niin lähellä tuulivoimaa kuin vain käytännössä on mahdollista. Tuulisuuden muuttuminen ei siis merkittävästi muuta lajien elinoloja. Täytyy myös muistaa, että Suomi täynnä metsää, joka pysäyttää tuulen paljon tuulivoimaloita tehokkaammin. (Lähde: B. Sørensen 1996, Does Wind Energy Utilization Have Regional or Global Climate Impacts?)
Tuulivoimaan tarvittavat maa- ja merialueet ovat niin pieniä (esim. Suomessa tuulivoimalla voidaan tuottaa 10 % sähköstä alueilla joiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 0,1 % Suomen pinta-alasta), ettei tuulivoiman laajamittainenkaan rakentaminen vaikuta tuulioloihin.
Tuuli syntyy ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä, jonka paksuus on luokkaa 10 km. Kun tuulivoimat ovat suurimmillaan noin 100 m korkuisia, ja voimaloiden väliin on aina jätettävä joitakin satoja metrejä tyhjää tilaa, on selvää etteivät ne vaikuta havaittavasti tuulioloihin sen enempää paikallisesti kuin globaalistikaan.
Onko tuulivoima täysin saasteton energiantuotantomuoto?
Ei. Mikään energiantuotantomuoto ei ole täysin saasteeton. Tuulivoimala on kuitenkin selkeästi yksi saasteettomimmista. Ainoastaan pienvesivoima ja aurinkolämpö taitavat olla vielä vähemmän ongelmallisia. Tuulivoiman päästöt syntyvät lähinnä rakentamisvaiheessa. Tuulivoimalassa käytetyn teräksen valmistaminen tuottaa päästöjä ja myös muiden materiaalien valmistus tuottaa päästöjä. Kuljetukset ja huoltotyöt ovat myös pieni päästölähde. Tuulivoimala tuottaa sen valmistamiseen käytetyn energian 3-6 kuukaudessa takaisin.
Mikä on tuulivoimaenergian elinkaari?
Tuulivoiman elinkaaresta on tehty muutama tutkimus, joista suomalaisille parhaiten avautunee Tarja Turkulaisen Lappeenrannan Teknilliselle Korkeakoululle tehty DI-työ.
Hyvin lyhyesti: Tuulivoimala tuottaa sen elinkaareen kuluvan energian takaisin noin 3-6 kuukaudessa. Eniten energiaa kuluu tarvittavan teräksen tuottamiseen. Käytön aikana syntyy jonkun verran hydrauliikka- ja voiteluöljyjätettä. 20-30 vuoden eliniän jälkeen ongelmallisinta on tuhota lapojen epoksi tai hartsimateriaali. Nämä vaativat korkean lämpötilan polttamista, jottei syntyisi haitallisia kaasuja. Voimaloissa oleva teräs laitetaan kierrätykseen.
Miksi tuulivoimalat ovat kai kaikki valkoisia? Valkoinen väri pistää silmään Suomen luonnossa mulloin kuin talvella. Voisiko harkita "maastoutettua" yksikköä?
Itse asiassa taivas on Suomessa huomattavasti useammin valkoinen tai vaaleanharmaa kuin sininen. Myös tuulivoimalat ovat useimmiten vaaleanharmaita - ne on siis pyritty värittämään siten että ne useimmiten sulautuisivat taustaansa. Merimaisemaa varten tuulivoimaloita voi ostaa siniharmaa-värityksellä. Myös erilaisia vihertäviä alkumetrejä on kokeiltu.Suomessa ainakin Lumituulen voimala Lumijoella on harmaansininen.Syitä miksi näin ei tehdä enempää on monia. Yksi, on että epäillään lintujen välttävän paremmin valkoisia kuin maastoitettuja voimaloita etenkin huonossa säässä, jolloin harvat todetut lintutörmäykset ovat pääosin tapahtuneet. Myös lennonvalvonta pitää näkyvämmistä voimaloista. Joissain tapauksissa myös maastoväritys maksaa enemmän kuin valkoinen (tämän ei saisi antaa merkitä juuri lainkaan, koska on tärkeää että ihmiset hyväksyvät voimalan maisemaansa). Toisaalta luonnonsuojelijat ovat jo ilmaisseet huolensa siitä, että voimalat alkavat olla liian hyvin "maastoutettuja" lintujen kannalta. Kyse on tässäkin siis sopivan kompromissin löytämisestä.
Tuulivoimalat ovat mielestäni varsin kauniita. Kysyisinkin, että onko tuulivoimaloista tehty tilataideteoksia ja millaisia ne mahdollisesti ovat olleet?
Jonkun verran Keski-Euroopassa on pystytetty voimaloita, joihin on liitetty taideteoksen piirteitä. Kokeiltu on erilaisia värityksiä ja installaatioita. Ne ovat kuitenkin melko harvassa suhteessa voimaloiden määrään. Yleisin tapa on maalata alaosa tornista vihreällä ja yläosa harmaalla tai sinisellä, jotta voimala uppoaisi maisemaan paremmin.Yhdellä voimalalla on kokonaan vihreä torni ja keltaiset lavat - sitä kutsutaan nimellä "Flower Power". Hannoverin maailmannäyttelyn yhteydessä tuulivoimaloita käytettiin taiteellisina elementteinä elävöittämässä näyttelyaluetta ja viestimässä puhtaammasta tulevaisuudesta.