Haku
Twitter Facebook LinekdIn Instagram
EN
FI | EN
Twitter Facebook LinekdIn Instagram

 

Tietoa tuulivoimasta

Miksi tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa tuetaan?

Uusiutuvia energiantuotantomuotoja tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian tuotantoaan niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Valtion tuki uusiutuvalle energialle on ollut oleellinen tapa varmistaa Suomelle asetettujen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen ja tuotantokapasiteetin kasvu Suomessa, mikä valtion täytyy tarvittaessa varmistaa myös jatkossa.

Tuulivoimaa rakennetaan tulevina vuosina jonkin verran yritysten toimesta myös markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea. Tarve puhtaalle uusiutuvalle energialle on kuitenkin suuri myös siksi, että Suomi ei ole sähkön suhteen omavarainen: meille tuodaan ulkomailta reilusti yli viidennes kuluttamastamme sähköstä. Lisäksi sähkön käyttö tulee kasvamaan yhteiskunnan sähköistymisen myötä, sillä jatkossa esimerkiksi liikenteen käyttövoimana tulee olemaan entistä useammin sähkö. Ympäristösyistä on tärkeää, että tämä lisäys katetaan kestävällä uusiutuvalla energialla. Erityisesti merituulivoima tarvitsee vielä jonkin aikaa tukea, koska teknologia ei ole yhtä vakiintunutta kuin maatuulivoimassa – mutta myös merituulivoimaan liittyy suuren sähköntuotantopotentiaalin lisäksi paljon teknologiaviennin potentiaalia.

Vuonna 2018 käyty uusiutuvan energian huutokauppa varmistaa rahoituksen edullisuuden ja siten investointien mahdollistumisen pienelle määrälle uusiutuvan energian hankkeita. Eri tuotantomuotojen hankkeet kilpailevat keskenään tuesta, ja vain tuotantokustannuksiltaan kaikkein edullisimmat hankkeet saavat tukea. Tukea pystyi hakemaan rakentamisvalmiille aurinkovoima-, tuulivoima-, aaltovoima- ja biokaasuhankkeelle sekä hankkeille, joissa tuotetaan biomassalla sähköä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa eli CHP-laitoksissa. Monet maat Euroopassa, kuten Ruotsi ja Saksa, ovat sitoutuneet voimakkaaseen uusiutuvan energian lisärakentamiseen ja pyrkivät tavoitteisiinsa taloudellisten kannustimien avulla.

Lähteet:

Energia- ja ilmastostrategia 2016