Haku
Twitter Facebook LinekdIn Instagram
EN
FI | EN
Twitter Facebook LinekdIn Instagram

 

Tietoa tuulivoimasta

YVA:n ja kaavan yhdistäminen

Teksti: Elina Saine, Alueidenkäytönasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lue lisää YVA:n ja kaavan yhdistämisestä Tuulivoima-lehdestä.

Tuulivoimahankkeissa tehdään usein sekä kaava että ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Molemmat ovat laajoja asiakirjakokonaisuuksia, ja osittain niissä käytettävät selvitykset ovat samoja, mahdollisesti hiukan erilaisin painotuksin. Prosessia johtava viranomainen on eri: kaavoitusta vetää kunta, YVA:a puolestaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteysviranomaisena. Aiemmin prosesseja on voinut parhaimmillaan juoksuttaa rinnakkain, mutta vuonna 2017 voimaan tulleiden lakimuutosten jälkeen on mahdollista liittää YVA-selostus osaksi kaavaselostusta eli tehdä YVA ja kaava yhtenä prosessina kahden sijaan.

Yhteismenettely tuli mahdolliseksi, kun YVA-laki (252/2017) uudistui tullen voimaan toukokuussa 2017. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön tehtiin sellaisia muutoksia, että ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä kaavoituksen yhteydessä. YVAL 5 § antaa raamit yhteismenettelylle: Hankevastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle esimerkiksi YVAL 8 §:n mukaisessa ennakkoneuvottelussa. Mikäli viranomaiset ja hankevastaava ovat asiasta yksimielisiä, YVA ja kaava voidaan tehdä yhteismenettelynä.

Yleisin yhteismenettelyn käytännössä estävä tilanne on kuntarajat ylittävä tuulivoimahanke eli se, että hankealue sijoittuu kahden tai useamman kunnan alueelle. Koska ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavaprosessia ja YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, tulisi tässä tapauksessa laatia MRL 46 §:n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava. Muussa tapauksessa jokaisessa kunnassa olisi meneillään oma kaavaprosessi, joka sisältäisi YVA-lain mukaisen vaikutusten arvioinnin. Kuntien yhteiset yleiskaavat ovat kuitenkin MRL:n lähes 20 voimassaolovuoden aikana jääneet harvinaisiksi, eikä niitä ole laadittu vuosiin missään päin Suomea.

Perinteisesti hankkeissa, joissa laaditaan sekä YVA että yleiskaava, on edetty YVA-vetoisesti: kaavaprosessi seuraa askeleen tai kaksi YVA-prosessia jäljessä YVA-asiakirjojen valmistumista odottaen. Yhteismenettelyssä vaikutusten arviointi kohdistuu suoraan hankekaavoitukseen, jolloin ympäristövaikutusten arviointi on osa kaavaprosessia. YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoa, ja kaava-asiakirjojen on näin täytettävä sekä MRL:n että YVAL:n vaatimukset. Sama koskee tiedottamista. Vuorovaikutuksen merkitys eri toimijoiden välillä korostuu, kun toimintatavat poikkeavat siitä mihin on aiemmin totuttu.

Kunta vetovastuussa

Yhteismenettelyn prosessinjohtajana toimii kunnan kaavoittaja, jolloin kunnan rooli on perinteistä menettelyä suurempi. Yhteysviranomaisen rooli ympäristövaikutusten arvioinnin laadunvarmistajana säilyy yhteismenettelyssä sen ohjatessa arviointiselostuksen laatimista lausunnollaan ja tarkastaessaan arvioinnin laadun ja riittävyyden perustellussa päätelmässään. Hankevaihtoehtojen laadinnassa tulee käydä entistä aktiivisempaa keskustelua kaavoittajan, kuntapäättäjien ja hanketoimijan välillä. Kunnan laittaessa YVA-suunnitelman sisältävän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ottaa kunta jo kantaa siihen, millaiset vaihtoehdot esimerkiksi voimalakorkeuksien salta ovat kunnassa hyväksyttyjä. Näin vaihtoehtotarkastelussa tulisi alusta pitäen olla mukana sellaiset vaihtoehdot, joihin kunnan päättäjät ovat sitoutuneet ja riski hankkeen hylkäämiseen yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä pienenee. Samalla tulee muistaa, että vaikka kunta osallistuu entistä aktiivisemmin vaihtoehtojen laadintaan, tulee selvitykset ja vaikutusten arviointi johtopäätöksineen edelleen laatia puolueettomasti asiantuntijatyönä.

Osallisten kannalta on helpompaa, että he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista vain kunnalle: YVA-suunnitelman sisältävästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-selostuksen sisältävästä kaavaluonnoksesta. Aiemmin kuntalaisissa on aiheuttanut ajoittain hämmennystä se, että kuulemisia ja lausunnon antamismahdollisuuksia on sekä kaavaan että YVA:an liittyen, ja että esimerkiksi YVA:sta annetut kommentit eivät tule automaattisesti huomioiduksi kaavaprosessissa.

Kunta toimittaa tulleen palautteen yhteysviranomaiselle, joka huomioi sen YVA-suunnitelman ja -selostuksen osalta lausunnossaan ja perustellussa päätelmässään. Perusteltu päätelmä liitetään myös osaksi kaava-aineistoa, minkä jälkeen laaditaan MRL:n mukainen kaavaehdotus.

Parhaimmillaan yhteismenettely selkeyttää prosessia osallisten kannalta ja sitouttaa kuntaa mukaan suunniteltuun hankkeeseen alusta pitäen, jolloin riski hankkeen kaatumisesta yleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä kunnanvaltuustossa pienenee. Prosessin kesto saattaa lyhentyä, koska YVA:lla ja yleiskaavalla ei ole erillisiä nähtävilläoloaikoja. Dokumenttien sivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa enää erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin. Perinteisessä kahden erillisen prosessin menettelyssä tehdään siis erillisselvitykset, jotka referoidaan YVA-selostukseen YVA-lain näkökulmasta ja tehdään vaikutusten arviointi. Kaava-asiakirjoihin puolestaan referoidaan sekä erillisselvityksiä että YVA-selostusta MRL:n näkövinkkelistä katsottuna. Samat asiat tulevat helposti kolmeen kertaan kirjoitetuiksi, vain pienin vivahde-eroin.

Plussat

• Selkeyttää prosessia asukkaiden näkökulmasta: he voivat antaa mielipiteensä ja lausuntonsa yksistä asiakirjoista yhdelle viranomaisille (kunta). Myös kaavan ja YVA:n kuulemistilaisuudet ovat yhteiset.
• Sitouttaa kuntaa prosessiin.
• YVA- ja kaavaprosessin kesto saattaa lyhentyä, koska on vain yhdet nähtävilläoloajat.
• Tuotettavien dokumenttien yhteissivumäärä pienenee, sillä selvityksiä ja vaikutusten arviointia tai prosessikuvauksia ei tarvitse kirjoittaa erikseen sekä YVA- että kaava-asiakirjoihin.
• Yhteysviranomainen ELY:ssä voi keskittyä olennaiseen eli hankkeen vaikutusten arvioinnin ohjaukseen ja perustellun päätelmän laatimiseen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Huomioi tämä!

• Alkuvaiheessa uuden menettelytavan omaksuminen ja asiakirjojen laadinta vie enemmän aikaa ja resursseja kaikilta.
• Kunnan työmäärä kasvaa prosessinjohtajan roolin vuoksi: esimerkiksi osallisten kuulemista ei voi toteuttaa samoin kuin kaavahankkeessa on totuttu tekemään, sillä myös YVA-kuulemisten vaatimukset tulee täyttää.
• Yleisesti kaikkien tahojen on etenkin prosessin alkuvaiheessa varattava totuttua enemmän resursseja vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen.