Haku
Twitter Facebook LinekdIn Instagram
EN
FI | EN
Twitter Facebook LinekdIn Instagram

 

Tietoa tuulivoimasta

Infraääni

On sovittu, että infraäänestä puhutaan silloin, kun äänen taajuus (Hz) on alle 20 Hz. Voimakkuudesta (dB) riippuen infraääni on joko kuultavaa tai jää kuulokynnyksen alapuolelle. Sitä on jatkuvasti joka puolella ympärillämme, niin luonnossa, omassa kehossamme kuin erilaisissa teollisissa prosesseissakin. Altistumme ei-kuultavalle infraäänelle väistämättä joka päivä.

Infraääneen liitetään helposti tarpeetonta mystiikkaa. Infraäänen mystisyys voi johtua osittain siitä, että perusopetuksessamme on pitkään esitetty infraääni äänenä, jota ei voi kuulla. Tämä ei pidä paikkansa, infraäänen voi kuulla, mikäli sen taso on riittävän kova. Koska tutkimukset ovat osoittaneet, että kovatasoisella kuultavalla infraäänellä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia, voi syntyä helposti väärä käsitys siitä, että infraääni ei-kuultunakin aiheuttaisi haittaa. Näin ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole.

Kuultava infraääni

Infraäänen voi kuulla, mikäli äänen voimakkuus (dB) on tarpeeksi kova, kuten esimerkiksi räjäytyksien yhteydessä. Infraäänten kuulokynnys on varsin korkea: äänenpaineen tulee olla 90 – 120 dB, jotta infraääni olisi korvin kuultavissa.
Kovat ja niin ollen kuultavat infraäänet ovat ympäristössämme harvinaisia. Niitä muodostuu esimerkiksi tykistön laukauksissa ja ajettaessa autolla yli 100 kilometriä tunnissa auton ikkuna auki.

Ei-kuultava infraääni

Alle kuulokynnyksen olevia, eli ei-kuultavia, infraääniä esiintyy joka puolella ympäristössämme. Niitä syntyy esimerkiksi ilmakehän paineenvaihtelusta, tuulesta, rakenteiden värähtelystä, keinumisesta tai vaikkapa juoksuaskelista tietynlaisella alustalla. Alle kuulokynnyksen jääviä infraääniä syntyy myös erilaisissa teollisissa prosesseissa, kuten tuulivoimaloissa. Tuulivoimaloiden infraäänenpainetaso jää tutkimusten mukaan merkittävästi kuulokynnyksen alle.

Tuulivoimaloiden infraääni

Tähän saakka laajinta kansainvälistä tuulivoimaloiden infraäänenpainetasoja koskevaa tutkimusta edustaa Tachibanan ym. (2014) Japanissa toteuttama tutkimus. Tutkimuksessa mitattiin noin kolmen vuoden aikana ääntä 29 tuulipuistossa ja yhteensä 164 eri pisteessä ulkona. Kyseessä olivat pääasiassa 1 - 3 MW voimalat noin 100 - 1000 metrin etäisyydellä mittauspisteistä. Mittaustulosten mukaan infraäänten tason jäivät selkeästi alle kuulokynnyksen. Näin ollen tuulivoimalan infraääni alittaa kuulokynnyksen myös sisätiloissa , koska ääni ei voi vahvistua siirryttäessä ulkoa sisätilaan.

Samaan lopputulokseen on päädytty myös muissa tuulivoimaloiden infraäänenpainetasoja mittaavissa tutkimuksissa. Suomessa tuulivoimaloiden infraääntä on mitattu muun muassa keväällä 2017 kahdessa eri selvityksessä, yhdessä hallituksen ja yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimesta. Molemmissa mittauksissa tuulivoimaloiden infraäänten on osoitettu olevan reilusti alle infraäänen kuulokynnyksen. Tuulivoiman ääni ei kummassakaan tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan eroa muista meitä ympäröivistä infraäänistä: se on samalla tasolla kaupunkiympäristössä mitattujen infraäänitasojen kanssa ja huomattavasti alle infraäänitason, joka vallitsee esimerkiksi ruotsinlaivalla tai henkilöautossa ajon aikana, asunnossa puuvälipohjan päällä käveltäessä tai pesukoneen lingotessa. (Hongisto & Oliva 2017; Lanki ym. 2017.)

Hallituksen infraäänimittaukset toteutettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johdolla. Mittaukset ovat osa laajempaa tuulivoiman terveysvaikutuksiin perehtyvää selvitystä. STY:n tilaamat mittaukset toteutti Turun ammattikorkeakoulu.

Vuonna 2018 käynnistyi valtioneuvoston rahoituksella hanke, jossa mitataan pitkäkestoisesti infraäänitasoja tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä sekä asuntojen pihamaalla ja sisätiloissa. Hankkeesta odotetaan tuloksia vuonna 2020. Lue lisää hankkeesta.

Onko infraäänellä terveysvaikutuksia?

Tieteellisen tutkimuksen mukaan myöskään infraäänellä ei ole osoitettu olevan terveysvaikutuksia niin kauan, kun sitä ei voi korvin kuulla. Infraääni on samanlaista ääntä kuin mikä tahansa muu ääni, ja sitä koskevat samat lainalaisuudet. Tiedeyhteisön näkemys asiasta tähän saakka tehdyn tutkimuksen nojalla on, että millä tahansa äänellä on todennäköisesti terveysvaikutuksia vasta kun ääni on korvin kuultavissa, eli kun äänenpainetaso ylittää kuulokynnyksen. (Hongisto & Oliva 2017.)

Suomen hallitus teetti keväällä 2017 selvityksen tuulivoimaloiden äänen ja erityisesti infraäänen vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin yliopisto ja Helsinki Ear Institute. Selvityksessä toteutettiin laaja kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta ja tuulivoiman äänimittauksia suomalaisissa tuulivoimapuistoissa sekä vertailun vuoksi äänimittauksia myös muissa ympäristöissä.
Hallituksen tilaaman selvityksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänitasot ovat samaa tasoa, tai alhaisempia, kuin tuulivoimaloiden läheisyydessä ja kaupunkikeskustoissa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että vastaavan tasoinen infraääni aiheuttaisi terveyshaittaa. Myöskään tähän saakka tehdyissä väestötutkimuksissa ei ole havaittu, että oireilu olisi tuulivoima-alueilla yleisempää kuin muualla. (Lanki ym. 2017.)

Koska pelko infraäänen terveysvaikutuksista aiheuttaa ihmisissä huolta, on lisätutkimukselle tarvetta. Vuonna 2018 valtioneuvoston rahoituksella käynnistyneessä hankkeessa tutkitaan tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksia. Hankkeesta odotetaan tuloksia vuonna 2020. Lue lisää hankkeesta.

Lue lisää: Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset (Hongisto & Oliva 2017)